Osaamisen todentaminen digitaalisilla työkaluilla

Oletko joskus suorittanut opintojaksoja vapaa-ajallasi tai osallistunut esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa järjestetyille kursseille? Osa jatkuvaa oppimista on tutkintojen suorittamisen ja työn ohessa tapahtuva vapaa-aikana oppiminen. Myös tällä tavoin kertyneen osaamisesi näkyväksi tekeminen on tärkeää ja tekee sinusta työmarkkinoilla tavoitellumman osaajan. Digitalisaatio mahdollistaa osaamisesi esille tuomisen muillakin keinoilla kuin perinteisillä paperisilla tutkinto- tai työtodistuksilla. Digitalisaation myötä voit näyttää osaamisesi esimerkiksi LinkedInissä tai muissa kanavissa, joista mahdolliset työnantajat pääsevät tutustumaan sinuun ja osaamiseesi.

Tutkintokoulutukset siirtyvät koulutuksen järjestäjien toimesta Opintopolku-verkkopalveluun, missä omia suoritettuja opintoja voi käydä katsomassa Suomi.fi-tunnuksilla. Linkin omista Opintopolussa olevista opintosuorituksista voi myös lähettää vaikkapa työnantajalle työnhaun yhteydessä. Opintopolussa näkyy kuitenkin vain opintojaksojen nimet, laajuudet ja arvostelu. Opintojaksojen tarkempaa kuvausta eli sisältöä sieltä ei näe. Opintopolkuun siirtyy vain tutkintokoulutuksen opintosuoritukset, esimerkiksi työnantajien järjestämät täydennyskoulutukset tai harrastusten yhteydessä suoritetut opinnot eivät palveluun siirry. Osaamismerkit ovat yksi keino kuvata muuten kuin tutkintokoulutusten kautta kertynyttä osaamistasi.

Oppijan Open Badge -osaamismerkit

Kun haluat kuvata osaamistasi mahdollisimman laajasti, yksi vaihtoehto on Open Badge -osaamistili ja digitaaliset osaamismerkit. Perustamalla Open Badge -tilin voit koota kaiken oman osaamisesi samaan paikkaan. Voit koota tilille niin tutkintokoulutuksien kautta kuin työelämässäkin kertyneen osaamisesi. Tilillä voi olla linkki Opintopolkuun, tai sinne voit ladata kaikki tutkintotodistuksesi esimerkiksi pdf-tiedostoina. Työtodistuksissa informaatio rajoittuu yleensä tekstiin. Työtodistuksiin kirjataan yleensä vain työsuhteen kesto, tehdyt työtehtävät jne., mutta Open Badge -tilille voit ladata myös vaikkapa kuvia tekemistäsi töistä. Kuvagalleriaa voit laajentaa sitä mukaa, kun osaamisesi karttuu. Kyseessä on siis eräänlainen digitaalinen portfolio, jonka linkin voit lähettää mahdollisille työnantajille. Suorittaessasi tutkinto-opintoja voit hyödyntää tiliä myös osaamisen tunnustamisessa eli hyväksi lukemisessa lähettämällä linkin opettajalle ennen keskustelua.

Kuva 1. Osaamismerkkejä erään käyttäjän tilillä. Klikkaamalla merkkejä pääsee lukemaan mm. koulutusten sisällöt.

Open Badge -tili on yksityishenkilöille eli opiskelijalle tai työntekijälle ilmainen väline osaamisen esittelemiseen. Koulutusorganisaatiot maksavat Open Badge Factory -lisenssimaksun, joka on lisenssin laajuudesta riippuen muutamia satasia vuodessa.

Open Badge Factory koulutusten toteuttajille

Koulutusorganisaatioille osaamismerkkien myöntäminen opiskelijoille on tehty sujuvaksi ja tapahtuu samassa ympäristössä, erillisen Open Badge Factory -käyttöliittymän kautta. Open Badge Factory on eräänlainen todistusten laadintapohja. Sinne ladataan varsinainen 200×200 pikselin osaamismerkki, ja sinne kirjoitetaan merkin saamisen kriteerit eli todistukseen tuleva teksti. Osaamismerkin myöntäminen tapahtuu myös järjestelmän kautta lähettämällä merkit opinnot läpäisseille sähköpostitse. Opiskelijan näkökulmasta merkin vastaanottaminen tapahtuu siis sähköpostin kautta. Mikäli opiskelijalla on jo Open Badge -tili, merkin voi kuitata vastaanotetuksi klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. Mikäli tiliä ei vielä ole, opiskelija voi ladata todistuksen osaamismerkin suorittamisesta pdf:nä.

Kuva 2. Opiskelijan saama sähköpostiviesti osaamismerkin myöntämisestä.

Osaamismerkit käytössä Riverialla, Karelialla ja UEF:llä

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulutuspalveluja yli koulutusasteiden ja tutkintorajojen Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan myös koulutuksia, jotka eivät siirry rekistereihin (Wilma, Koski, Opintopolku) tai joista ei voi myöntää tutkintotodistuksia. Näitä tilanteita varten tarvitaan digitaaliset osaamismerkit, joilla osaaminen voidaan todentaa. Osaamismerkkejä pilotoitiin ensimmäisenä maarakennuksen esimieskurssin yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kolmen koulutusorganisaation yhteistyönä, jolloin kukin opettaja kirjoitti todistukseen oman osionsa kriteerit.

Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa opinnot koostuvat pienistä palasista eri koulutusaloilta tai eri koulutusasteilta. Usein niitä hyödynnetään myös silloin, kun on tarvetta yhtä opintopistettä pienempien räätälöityjen opintojen rakentamiseen. Merkin myöntäjänä voi olla yksi taho, tai kukin organisaatio voi myöntää merkin omasta osiostaan. On myös mahdollista rakentaa tasoja ja laajuuksia täysin eri tavalla kuin tutkintokoulutuksissa, vaikkapa pronssinen, hopeinen ja kultainen työtehtävien osaaja.

Koulutusten toteuttaminen kolmen asteen yhteistyönä on ollut hankkeessa sujuvaa, ja digitaaliset osaamismerkit ovat tehneet koulutuksista kertyneen osaamisen kuvaamisesta helppoa niin organisaatioille kuin opiskelijoillekin. Tulevaisuudessa koulutuksia rakennetaan yhä enemmän räätälöityinä ja alle yhden opintopisteen mikro-opintoina, jolloin uskomme myös osaamismerkkien yleistyvän osaamisen kuvaamisessa. Merkkien arvostusta nostanee se, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat juuri asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudenlaisten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta sekä osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä.

Lisätietoja:
https://openbadgepassport.com/1etusivu/
https://openbadgefactory.com/fi/
https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021

Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arto Laaninen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Tekoäly tunnistaa työelämän vahvistuvat osaamistarpeet ja niihin vastaavat koulutukset

Miten tuemme pohjoiskarjalaisia oman osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien kehittämisessä? Miten osaisimme tuottaa koulutusta, jota alueen työelämä kipeimmin kaipaa? Miten voimme koulutusorganisaatioina helpottaa myös tulevien osaamistarpeiden tunnistamista? Vauhtia uralle -hanke on lähtenyt etsimään näihin osaamisen kehittämisen avainkysymyksiin tukea tekoälystä.

Suomalainen yhteiskunta ja viranomaiskoneisto tuottaa vuosittain runsaasti laadukasta ennakointiaineistoa erilaisten yhteiskunnallisten, taloudellisten tai omaa uravalintaa tukevien päätösten tueksi. Arvokas tieto eri toimialojen ja ammattien uusista osaamistarpeista tai tulevaisuudennäkymistä hukkuu kuitenkin helposti informaatiotulvan keskelle.

Itä-Suomen yliopiston, Karelian ja Riverian Vauhtia uralle -yhteistyön tavoitteena on ollut kehittää tekoäly, joka kokoaa tietoa eri tehtävien nykyisistä ja kysyntää kasvattavista osaamisvaatimuksista ja niiden kehityksestä suomen kielellä. Osaamisvaatimukset yhdistetään kolmen organisaation koulutustarjontaan eli verkkosivuihin ja opintohallinnon järjestelmiin. Tällöin yrityksen tai oppijan on helpompi löytää tähän tarpeeseen koulutusta kaikilta koulutusasteilta.

Hankkeen tavoitteena on saada tekoäly hankkeen loppuun mennessä niin valmiiksi, että se olisi jatkossa kaikkien työelämän osaamistarpeista ja niihin vastaavasta koulutustarjonnasta kiinnostuneiden käytössä.

Ennakointitietoa verkkoaineistoista

Vauhtia uralle -hankkeen tekoälysovellus muodostuu kolmesta osasta. Tekoälymalli eli ennustaja, web-crawler eli robotti ja web-sivu eli käyttöliittymä, joka on käyttäjälle näkyvä osa. Käyttöliittymässä käyttäjä määrittelee, minkä tehtävänimikkeen tai ammatin osaamisvaatimuksista tai koulutuksista halutaan tietoa.

Kun hakutermi on valittu, web-crawler seuloo verkosta tehtävän osaamisvaatimuksia koskevaa aineistoa, kuten työpaikkailmoituksia.  Tekoäly tunnistaa suomenkielisistä teksteistä osaamisvaatimukset sekä osaamistarpeita kuvaavat nousevat trendit, jotka voidaan esittää esimerkiksi sanalistoina, sanapilvinä tai graafeina.

Pelkkä tieto osaamistarpeista ei riitä, vaan tekoäly seuloo tämän jälkeen oppilaitosten järjestelmistä ne koulutukset, joiden olettaa vastaavan ko. osaamistarpeisiin. Järjestelmä tuottaa suoran linkin kyseisiin koulutuksiin. Ammattinimikettä voi hyödyntää myös suoraan koulutustarjonnan kartoittamiseen. Jos koulutushaussa ilmenee selkeitä aukkoja, voimme kehittää näihin tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Miten tekoälyä on rakennettu?

Päävastuu tekoälyn teknisestä toteutuksesta on ollut UEF tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Siellä hanketta on vetänyt tekoälytutkija Tapani Toivonen. Hänen apunaan on ollut matkan varrella useita opiskelijoita ja tutkijoita. Tällä hetkellä algoritmien parissa työskentelee projektiassistentti, maisteriohjelman opiskelija Mikal Kidane.

Kolmen organisaation hankehenkilöstö on yhdessä asettanut tekoälyn toiminnalle tavoitteita, määritellyt ammatti- ja tehtävälistoja, kartoittanut osaamista koskevan ennakointitiedon lähteitä, etsinyt vastauksia oman organisaation tietohallinnosta koituviin teknisiin haasteisiin sekä testannut tekoälyn käyttöliittymää ja sen tuottamia tuloksia.

Missä mennään nyt?

Haasteena on ollut mm. opettaa tekoäly ymmärtämään suomea ja tunnistamaan lähdeteksteistä juuri osaamista kuvaavat tekstit. Tällä hetkellä tekoäly tunnistaa osaamista kuvaavat termit aiempaa suuremmalla varmuudella. Myös lähdeaineistojen määrää on kasvatettu. Ensimmäisen tekoälyn rinnalle on kehitetty algoritmi, jonka tehtävänä on korjata tuloksia ja parantaa aineiston laatua.

Keskeisin lähde ovat edelleen verkon eri kanavista löytyvät työpaikkailmoitukset. Niistä koottu informaatio kuvastaa tämänhetkisiä osaamisvaatimuksia, mutta ennakoi myös nousevia trendejä. Pohdimme parhaillaan mm. sitä, miten osaamisvaatimusten nousevat trendit kannattaa kuvata, jotta ne olisi helpompi hahmottaa.

Palvelu löytää ja listaa kolmen organisaation tarjonnasta tarpeeseen sopivat koulutukset – mutta tarjoaa edelleen rinnalle paljon sellaistakin koulutusta, jonka yhteys asiaan on ensisilmäyksellä vaikea ymmärtää.  Kesän ja syksyn aikana testautamme käyttöliittymää ohjausalan ammattilaisilla. Korjauksia ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan.

Tekoäly prosessoi valtavia informaatiomääriä, mutta sen tuottaman tiedon analysointiin tarvitaan edelleen myös tulkintaa eli ns. luomuälyä. Tämän havaitseminen on ollut hankehenkilöstölle jopa lohdullista. Toistaiseksi emme ole korvattavissa – mutta entäpä tulevaisuudessa?

Jos tekoäly ja oppiminen kiinnostaa, tule kysymään aiheesta lisää. Tapani Toivonen on vieraana UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen SmartforgoodLIVE-aamukahveilla 25.5. klo 8.30-9.15. Ilmoittautuminen aamukahveille: https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/smartforgoodlive-tekoaly-oppimisessa

Heli Kaarniemi
suunnittelija, projektiasiantuntija

Asiakasprofiileista konkretiaa koulutusten suunnitteluun: Saavutettavan koulutuspolun kautta työelämään

Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täydennyskoulutuksiin osallistuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulutuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallistujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuolelle jääneet osallisiksi oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä?

Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilaisille kohderyhmille soveltuvia osaamisen kehittämisen polkuja ja täydennyskoulutusta. Tässä hyödynnämme mm. erilaisia palvelumuotoilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulutusta eri kohderyhmille tulisi suunnitella ja miten koulutukseen osallistumisen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työllisyydenhoidon ammattilaisten puoleen.

Asiakastarpeet esiin työllisyystoimijoiden maakuntakierroksella

Edellisessä Vauhtia uralle -blogissa Karelian projektiasiantuntija Niina Pennanen kertoi hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjestämistä työpajoista. Niissä keskustelimme työllisyyttä ja työvoiman satavuutta edistävien ammattilaisten kanssa. Määrittelimme yhdessä tyypillisiä asiakasprofiileja, konkreettisia osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutuspolkuja, joilla osallisuus ja työllistyminen olisi erilaisille oppijoille mahdollista.

Asiakastarinoista tunnistimme mm. ikään, kansallisuuteen, kielitaitoon, työkykyyn, asuinpaikkakuntaan, tuloihin ja tuloloukkuihin, asenteisiin ja liikkuvuuteen liittyviä, osallistumista rajoittavia tekijöitä.  Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauksellisia ja koulutuksellisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakastarvetta: työelämään pyrkivät kansainväliset asiakkaat ja 50+ ammatinvaihtajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuotoiseen oppimiseen ja digitalisoituvaan työelämään.

Jääkö kansainvälinen ammattilainen pysyvästi työelämän kynnykselle?

Kansainvälisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin heterogeeninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtömaassa tutkintonsa suorittaneita henkilöitä; käytännön ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja osaajia.

Työmarkkinoita kohti pyrkiville maahanmuuttaneille henkilöille on ehdotettu vahvaa, henkilökohtaista koulutus- ja työelämäohjausta. Opiskelu ja alan vaihtaminen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asiallisesti palkattu ja mielenkiintoinen työpaikka. Koulutusorganisaatioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täydentämiseen selkeitä ja ymmärrettäviä koulutuspolkuja, joissa opintojen päätepiste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.

Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahanmuuttanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suomalaista tutkintoaan ilman työllistymistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realistinen – tai olisiko myös työelämän vastaanottokyvyssä parantamisen varaa? Myös työnantajille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansainvälisten asiakkaiden työllistymistä.

Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle

Työllisyystoimijat kohtaavat myös pitkään työelämässä tai työttömänä olleita henkilöitä, joille alan vaihto tai täydennyskoulutus on välttämättömyys, esimerkiksi työkykyyn tai työpaikkojen saatavuuteen johtuvista syistä.

Oman osaamisen kehittäjältä edellytetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktiivista oman työn johtamista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadukasta ohjausta ja mahdollisuuksia harjoitella uusia opiskelutapoja. Opiskeluun valmistavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orientoivia koulutuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.

Verkkovälitteisyys parantaa koulutuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulutuksen saavutettavuutta niillä osallistujilla, joilta puuttuvat digioppimisen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkkoyhteydet tai jopa kaikki edellä mainitut.

Korona-aika siirsi meidät kouluttajat nopeasti monipaikkaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulutusorganisaatioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloikkansa ottaneet. Myös lähiopetuksella on edelleen paikkansa. Osallisuuden ja aktiivisuuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikontaktissa ja yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Haasteita ratkotaan yhteistyössä, koulutus kerrallaan

Asiakasprofiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi kouluttautumisen ja työllistymisen isoihin rakenteellisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkaistaviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreettisia ratkaisuja kolmen koulutusorganisaation yhteisten pilottien kautta.

Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainittujen pajojen tuloksena hankkeemme valmistelee esimerkiksi moninaisen työyhteisön esimiestyöhön ja kansainvälisen osaajan työpaikkaohjaukseen liittyvää koulutusta. Myös palvelujen saavutettavuuteen ja tasapainoisesti monimuotoiseen opetukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.

Heli Kaarniemi
suunnittelija, projektiasiantuntija

Maakunnan koulutustarpeiden selvittämistä ja asiakasprofiilien rakentamista palvelumuotoilutyöpajoilla

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitämme kolmen koulutusasteen yhteistyönä parempia koulutuspalveluita opiskelijoille ja yrityksille. Tavoitteena on selvittää maakunnasta puuttuvaa koulutustarjontaa ja tarjota puuttuvia palasia koulutusasteiden yhteistoteutuksena. Palvelumuotoilua hyödyntämällä uusien koulutusten kehittämiseen saadaan ihmislähtöistä ja asiakaskeskeistä näkökulmaa. Palvelumuotoilutyöpajan avulla voidaan selvittää latentteja eli piilossa olevia tarpeita.

Syksyn 2021 aikana Vauhtia uralle -hanke jalkautui maakuntakierrokselle keräämään havaintoja koulutustarpeista. Pakkasimme siis auton työpajamateriaaleilla ja lähdimme tapaamaan työllistämisen parissa työskenteleviä henkilöitä Kiteellä, Outokummussa ja Nurmeksessa. Mukana oli ToKi-hanke Kiteeltä, Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Kontiolahden alueella toimiva YTYä-hanke ja Taidolla töihin -hanke Nurmeksessa.

Kierroksen tarkoituksena oli järjestää vierailukohteissa osallistava työpaja, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Osallistavan työpajan toimintamalli pilotoitiin ensimmäisessä vierailukohteessa eli Kiteellä. Työpajan tavoitteena oli selvittää työttömien asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavat työpajat muilla vierailupaikkakunnilla toteutettiin samalla tavalla, toimivaksi havaitun osallistavan toimintamallin mukaisesti.

Asiakastyyppien muodostuminen eri menetelmien kautta

Työpaja alkoi toisiimme tutustumalla ”Millä tuolilla istut” -kuvakortteja käyttäen. (Ryhmärenki) Jokainen osallistuja kertoi valitsemansa kuvakortin mukaan, minkälaisella tuolilla omassa työssään istuu juuri tällä hetkellä ja minkälainen näkymä omalta tuolilta avautuu omaan toimintaympäristöön. Seuraavaksi katse käännettiin havaitsemaan, minkälainen näkymä tällä alueella avautuu asiakkaalle. Mitä asiakas saa, mitä hän tarvitsee tai kaipaa? Onko tarjolla työpaikkoja tai koulutusta? Minkälaista elämää hän elää, tai haluaisi elää juuri kyseisellä paikkakunnalla? Mikä sen mahdollistaisi?

Näin tarkastelemalla alkoi muodostua paikkakuntakohtainen kuva erilaisista asiakkaista ja monenlaisista asiakkaiden tarpeista. Seuraavaksi jäsenneltiin ja ryhmiteltiin tarkemmin esiin nousseita asiakastyyppejä mm. henkilön ikäryhmän, koulutuksen, työkokemuksen ja ohjauksen tarpeen mukaan. Vaikkakin jokainen asiakas on oma yksilönsä yksilöllisine tarpeineen, niin yhteisessä keskustelussa erilaiset asiakastyypit löytyivät hyvin helposti.

Asiakkaiden tarpeet ja asiakaspolku hahmottuivat

Työntekijät valitsivat haluamansa asiakastyypit tarkempaan tarkasteluun ja ryhdyimme yhdessä pohtimaan, miten asiakkaita voisi auttaa ja ohjata työllistymään tai kehittämään omaa osaamistaan. Työskentely jatkui Vauhtia uralle -hankkeen hankeasiantuntijoiden kanssa piirtämällä paperille asiakkaan nykytilanne, tarpeet, ja toiveet sekä jäsentämällä kohdat, joissa hän tarvitsee neuvoa ja kohtaa erilaisia ohjaustyöntekijöitä. Pohdimme yhdessä, hyötyisikö asiakas esimerkiksi täsmäkoulutuksista tai muusta lisäkoulutuksesta, joita koulutusorganisaatioina voisimme yhdessä järjestää.

Työpajatyöskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa. Se tarkensi kuvaa, millaisena työtä hakevien arki ja tarpeet ja työllisyyden parissa työskentelevien työ näyttäytyy maakunnassa.

Yhteiskehittäminen jatkuu

Maakuntakierroksen tuloksena verkostomme vahvistuivat ja löysimme konkreettista yhteistä kehitettävää. Saimme tärkeää tietoa siitä, millaisille koulutusteemoille tai -kokonaisuuksille olisi tarvetta maakuntamme eri alueilla. Yhdistäviä asioita, jotka toistuivat jokaisella tapaamisella, olivat mm. juuri ammattiin valmistuneiden nuorten työnhakutaidot, maahanmuuttajataustaisten naisten uramahdollisuudet, ja pitkäaikaistyöttömien puutteelliset digitaidot, joita nykytyöelämässä ja opiskelussa tarvitaan. Yhtenä tunnistettuna ryhmänä nousivat esiin myös korkeasti koulutetut naiset, jotka pohtivat alan tai työpaikan vaihtoa.

Vauhtia uralle -hanke kehittää koulutuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella.

Huhtikuussa 2022 järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa esittelemme yhteistyökumppaneillemme hankkeessa kehitettyä tekoälyä ja jatkamme täsmäkoulutusten kehittelyä yhteistyössä.

Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ryhmärenki. Millä tuolilla istut? -kuvakortit. https://ryhmarenki.fi/milla-tuolilla-istut/

Parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille koulutusasteiden yhteistyönä

Digitalisoituvassa ja monimuotoistuvassa työelämässä osaamisen kehittäminen on tärkeää niin yksilön kuin Pohjois-Karjalan maakunnan yritystenkin näkökulmasta. Yritysten kasvu ja kilpailukyky riippuvat osaajista. Tarvitaan joustavampia koulutuspolkuja koulutusasteiden välille ja työelämän osaamistarpeisiin sopivia opintokokonaisuuksia. Vauhtia uralle -hankkeessa tehdään parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille tiivistämällä Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyötä. Tarjolle on kehitetty uudenlaisia opintojaksoja, joita on pilotoitu vuosien 2020 ja 2021 aikana. Ilmaiset pilottiopintojaksot toteutettiin verkko-opintoina ja lähiopetuksena.

Oivalluksia työelämän vuorovaikutustilanteisiin

Ensimmäisenä pilotoitiin Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojakso marras-joulukuussa 2020. Opintojakso on osa työelämävalmiuksia vahvistavaa koulutustarjotinta. Nykyään jokainen työnantaja haluaa tiimiinsä työntekijän, jolla on hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Tämä vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa. Vastaamme tähän työelämän tarpeeseen tuottamalla koulutusvaihtoehtoja sosiaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja työelämätaitojen kehittämiseen. Työelämävalmiuksia vahvistavan koulutustarjonnan päätavoitteena on edistää työttömänä tai työttömyysuhan alla olevien työllistymistä ja lisätä heidän työelämätaitojaan monesta eri näkökulmasta.

Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojaksolla pureudutaan ammatilliseen käyttäytymisen, arvostavan vuorovaikutuksen, toimivan työyhteisön perusperiaatteiden ja haasteellisten sosiaalisten tilanteiden teemoihin. Opintojakson aikana opiskelijat voivat jakaa omia kokemuksiaan vertaiskeskusteluiden kautta. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija oivaltaa, miten hän voisi käyttää omia vuorovaikutustaitojaan työyhteisön jäsenenä ja edustajana ammattimaisesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa opintojakson jälkeen soveltaa tietämystään paremmin erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa. Ensimmäisen pilotin aikana osallistujat olivat aktiivisia verkko-oppitunneilla ja opintojakson teemoista syntyi mielenkiintoista keskustelua.

Ammattiin ja opintoihin tutustumista opintojakson avulla

Uusien kurssien ideointi ja pilotointi jatkui Vauhtia uralle -hankkeessa keväällä 2021. Osana kasvatusalan opintotarjotinta kokeiltiin uutta Minustako sosionomi? -opintojaksoa, joka toteutettiin 15.3.-30.4.2021. Opintojakson suorittaminen oli mahdollista ennen kevään korkeakoulujen yhteishaun päättymistä. Näin osallistujilla oli mahdollisuus saada lisätietoa sosionomikoulutuksesta, erilaisista tutkinnon jälkeisistä työtehtävistä sekä arvioida omia kiinnostuksen kohteitaan ennen mahdollista hakeutumista koulutukseen. Opintojakso oli osallistujille maksuton kuten muutkin opintomme. Ilmoittautuneita oli 20 ja heistä yhdeksän suoritti opintojakson.

Lisäksi suunniteltiin Tarmoa uralle -opintojakso työkyvyn kartoitukseen ja ylläpitämiseen. Opintojakso sisältää yksilöllistä toimintakykykartoitusta ja -mittauksia sekä omien tavoitteiden muodostamista fysioterapian alan ammattilaisen tuella. Opintoihin sisältyy ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn edistämiseksi opiskelijan oman tarpeen ja toiveiden mukaisesti. Aluksi on tarkoituksenmukaista tavata kerran yksilöllisessä lähitapaamisessa, muuten opinnon pystyy suorittamaan itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti. Tarmoa uralle -opintojakson pilotointi oli suunniteltu syksylle 2021, mutta opintojaksoa ei ole vielä toteutettu.

Esimiestyöosaamisen kehittämistä

Myös esimiestyö on kaikkia aloja läpileikkaava teema, ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen on tullut esille useissa osaamiskartoituksissa. Ensimmäinen esimiestyöhön liittyvä koulutus suunnattiin maarakennusalalle. Koulutuksen pilotti ideoitiin ja suunniteltiin marras-tammikuussa, ja opiskelijoiden rekrytointi tapahtui tammikuussa 2021. Koulutus toteutettiin 1.2.-30.4.2021. Maanrakennusalan esimiestyö -koulutuksen sisältöinä olivat esimiestyössä tarvittavat digitaaliset työvälineet ja ohjelmistot, kuten Office, urakka- ja määrälaskennan työkalut ja tietomallit, turvallisuus, valmentava johtaminen ja valmentava työote sekä työoikeudellinen osaaminen.

Opintoihin sisältyi lähipäiviä ja Karelian avoimen amk:n Valmentava johtaminen -verkkokurssi. Lähipäiviä oli yhteensä 20 ja niitä järjestivät Riverian ohella myös Karelia ja UEF. Lähipäivät rytmittivät opiskelua ja toivat tukea sekä mahdollistivat verkostoitumisen. Koulutukseen osallistui 7 maarakennuskoneenkuljettajaa, joista koulutuksen suoritti kokonaan 5 henkilöä. Osallistujien palaute oli erittäin positiivista. Koulutuksesta saatiin hyvin eväitä esimiestyöhön ja myös omien toimintatapojen arviointiin sekä vuorovaikutustaitoihin. Maanrakennusalan esimiestyö -koulutus oli ensimmäinen, jolla testattiin myös digitaalisten osaamismerkkien hyödyntämistä. Digitaalisen osaamismerkin avulla koulutukseen osallistujat voivat tehdä oman osaamisen näkyväksi työmarkkinoilla.

Parempia koulutuspalveluja yrityksiä ja yksilöitä kuunnellen

Koulutuksen toteuttamista koulutusasteiden yhteistyönä jatketaan. Kesäkuussa 2021 järjestettiin vielä yritysfoorumit, joilla alan työnantajat ja Infra Pohjois-Karjala ry esittelivät toiveitaan koulutuksen sisällöksi ensi lukuvuodella toteutettavalle kurssille. Yhteistyöllä saamme osaavia tekijöitä maakuntaan! Pilottien ja foorumien pohjalta kehitystyö jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka. Koulutusasteet ylittävät hyvät käytännöt ja opintojaksokokonaisuudet jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Jokaisella on mahdollisuus osallistua parempien koulutuspalvelujen kehittämiseen. Minkälainen koulutus sinun mielestäsi puuttuu maakunnastamme? Ilmoita ideasi opintojaksoksi hankkeen verkkosivuilla lomakkeen tai avoimen laatikon kautta. Keräämme ideoita vuoden 2022 loppuun saakka.

Täältä löydät tällä hetkellä avoinna olevat koulutukset.


Arto Laaninen, projektiasiantuntija, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Niina Pennanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Satu Saarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Palvelumuotoilun avulla ideat kirkastuvat helmiksi

Kuluvan hankevuoden aikana olemme kokoontuneet useisiin työpajoihin, joissa olemme kehittäneet kolmen koulutusorganisaation yhteisten opintojen palveluprosessia. Avuksi saimme Itä-Suomen yliopiston Sanna Soppelan ja palvelumuotoilun työkalut. Hän on laittanut hanketiimiläisten päänupit työhön tuottamaan uusia ajatuksia, vaihtoehtoja ja ideoita. Prosessi on vielä kesken, mutta uskon, että lopputuloksesta tulee erittäin toimiva.

Hankkeessa on kehitetty palveluprosessia, joka kuvaisi, miten yksilö saisi nopeasti ja joustavasti hankittua lisäosaamista Riverian, Karelian ja UEFin koulutustarjonnasta. Keskiössä on ollut myös uusien tarvelähtöisten koulutuksien luominen.

Palvelumuotoilun avulla on koulutustarjonnan palveluprosessia pystytty kehittämään asiakasystävälliseksi. Palvelumuotoilu antaa kehitystyölle kokonaisvaltaisen lähestymistavan, prosessin, menetelmät ja työkalut. Palvelumuotoilussa hyödynnetään mm. yhteiskehittämistä, luovia menetelmiä, erilaisia visualisointi- ja konkretisointitapoja sekä nopeita testauksia.

Kaikki lähti liikkeelle ongelman määrittelystä. Mitä haluaisimme luoda? Mihin lopputulokseen haluaisimme päästä? Post-it -lappuja kului paljon, kun ideoita kirjoitettiin ylös miltei jokaisessa työpajassa. Kaikkien ideat otettiin huomioon ja ne ovat osa lopputulosta. Tällä hetkellä on palveluprosessin eri vaiheiden testauksen vuoro. Sen jälkeen palaamme jälkeen pohtimaan, miten palveluprosessia voisi kehittää vielä paremmaksi. Palveluprosessi viilautuu kuntoon ensi vuoden aikana. On ollut ilo olla mukana tällaisessa prosessissa.

Satu Saarinen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Vauhtia Uralle -hanke katsoo tulevaisuuteen

Vauhtia Uralle -hanke on ottanut ison haasteen ratkaistavakseen, eli kuinka voimme parantaa yksilöiden ammatillista kilpailukykyä. Kyseessä on monitahoinen ja monimutkainen kokonaisuus, jossa tavoitellaan tehokkaiden keinojen ja toimenpiteiden tuottamista niin, että mahdollisimman laaja-alaisesti voimme tarjota niitä eri tarvitsijaryhmille. Eri työelämävaiheissa lähes kaikille tulee vastaan, jossakin vaiheessa, tarve tuoreistaa ja tuoda paremmin esille omaa osaamistaan, olipa tavoitteena työllistyminen, työpaikan tai alan vaihtaminen tai oman osaamispohjan ja ammatillisin kilpailukyvyn parantaminen.

Yksi keskeinen alue on pohtia, kuinka oman työelämäosaamisen kehittämistä pitäisi lähteä lähestymään. Tämä kysymys on haasteellinen, mutta eräs lähestymistapa on tutustua erilaisiin arvioihin siitä mitä työelämätaitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Tässä lyhyessä blogikirjoituksessani pohdiskelen tätä näkökulmaa ja käytännön ”taktiikkaa” tämän haasteen onnistuneeseen haltuunottoon.

Ensin on varmaan syytä avata hiukan mitä nämä ns. tulevaisuuden työelämätaidot ovat ja mistä ne nousevat. Kyseessähän on luonnollisesti enemmän tai vähemmän valistunut tulkinta siitä minkä tyyppisiä työn tekemiseen liittyviä taitoja tulevaisuuden työelämä näyttäisi toivovan. Hyvän lähtökohdan tarkasteluun tarjoaa esimerkiksi opetushallituksen hiljattain julkaisema selvitysraportti Osaaminen 2035, joka avaa varsin moninäkökulmaisesti tätä aihealuetta. Tässä raportissa Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) tarkastelee osaamisten merkitysten muutoksia vuoteen 2035 mennessä. OEF on työelämän ja koulutuksen asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka pyrkii ennakoimaan osaamis- ja koulutustarpeita sekä näistä seuraavia koulutuksen kehittämisehdotuksia peilaamalla tätä digitalisaation ja teknologisen kehityksen rikastamaan tulevaisuuskuvaan. Raportissa nousivat esille muutoksen hallintaa edistävien metataitojen entistä parempi haltuunotto ja käyttökyvykkyys on osaamisten keskiössä.  Teknisten osaamisten osalta digitalisoitumiseen liittyvien hyödyntämisosaamisten korostuminen työtehtävästä riippumatta näyttää myös ilmeiseltä. (Opetushallitus, 2019)

Raportissa käydään varsin yksityiskohtaisesti 30 eri toimialaryhmän näkemyksiä osaamisista, joita oletetaan tarvittavan 2035 työelämässä. Asiakaslähtöisyys ja siihen liittyvät osaamiset tulevat jatkossakin olemaan osaamislistojen kärjessä toimialariippumattomasti, kuten myös kestävää kehitystä ylläpitävien osaamisten ja taitojen korostunut merkitys näkyivät läpileikkaavina asioina läpi koko raportin. Näiden ohella jatkuva oppimista rajoittavia esteitä on madallettava ja tutkintoperusteisen osaamisen lisäksi on kehitettävä myös muita ketterämpiä osaamisen kehittämistapoja. Tarvitaan myös joustavampia rahoitusmuotoja, jotta yksilö voisi tarvelähtöisesti ja joustavasti valita mitä, missä ja milloin opiskelee. Raportti on mielenkiintoista luettavaa ja antaa paljon ajattelemisen aihetta osaamisen kehittämiseen niin yksilö- kuin toimialatasoillakin. (Opetushallitus, 2019)

Jos yksilönä haluaa kehittyä ja panostaa omaan osaamiseensa näiden näkemysten puitteissa, voisi olla syytä tehdä jonkinasteista priorisointia oman osaamisensa kehittämisessä. Kaikkia tekijöitä on vaikea kehittää yhtä aikaa ja toisaalta liian monen tekijän kehittäminen syö motivoitumista. Miten tätä voisi sitten toteuttaa niin, että kehittyminen olisi myös itselle havaittavissa. Ohessa esimerkin omaisesti yksi suppea lista tulevaisuuden työelämätaidoista (Ilmarinen, 2017).

Tulevaisuuden työelämätaidot top 10 (Ilmarinen, 2017)

  1. Vuorovaikutustaito
  2. Itsetuntemus
  3. Tunneälykkyys ja empatia
  4. Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
  5. Verkostoitumiskyky
  6. Resilienssi eli muutosjoustavuus
  7. Yhteistyökyky
  8. Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
  9. Kriittinen ajattelu ja luovuus
  10. Itseohjautuvuus

Tämä lyhyt listakin on melko hyvä ja ”valistunut arvaus” työelämätaitojen kehittymisen odotusten suhteen. Järjestystä voi toki muuttaa, esimerkiksi priorisoimalla ns. metataitoja. Niitä voisi nostaa yksilön oman kehittymispolun ”kärkeen”. Metataidothan ovat taitoja, joita tunnistamalla ja kehittämällä voimme tehokkaasti kehittää muita omia taitoja ja taitokokonaisuuksia. Näitä metataitoja on hyvä, ja kannattaa, tunnistaa ja kehittää myös itsenäisesti.

Itse nostaisin tuosta joukosta, tulevaisuuden valmiuksia kehitettäessä, kolme työelämätaitoa kehitettävien metataitojen joukkoon. Ne ovat resilienssi eli muutosjoustavuus, itsetuntemus ja itseohjautuvuus. Miksi nämä? Ensinnäkin omaehtoisen kehittymisen motivoitumisen ylläpitämiseksi kannattaa kehittää vain muutamia asioita kerrallaan. Näin oma kehittyminen tulee paremmin itselle näkyviin ja se puolestaan vahvistaa motivoitumista itsensä kehittämiseen ja pitää kehittymisen käynnissä. Nämä kolme metataitoa tai -taitojoukkoa ovat jatkuvasti kehitettäviä ja niissä voi kehittyä koko ajan herkemmäksi ja taidokkaammaksi. Toiseksi näitä kehittämällä nuo muut listassa näkyvät taidot lähtevät kehittymään, ikään kuin ”automaattisesti” tai ainakin helpommin.

Tulevaisuuden työelämä edellyttää entistä itsejohtoisempaa, nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä tapahtuvaa työn tekemistä. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta eli kykyä hyvää itsesäätelyyn. Näiden taitojen tarkastelu onnistuu, kun tekee itselleen tietoiseksi esimerkiksi omaan oppimiseen liittyvät metataidot, eli ”kuinka opin itselleni mieluisimmalla/ominaisimmalla/havainnollisimmalla/yms. tavalla?” Tämä vaatii aktiivista tarkkailua ja oman toiminnan tietoista tulkintaa. Tarkkailun tuloksena näkökulma oman toiminnan itsesäätelyyn ja -johtamiseen paranee, joka taas parantaa tuota metaosaamista ja sen osuvuutta oman toiminnan kehittämisessä.  

Metaosaamisten tunnistaminen ja tiedostaminen on avaintekijä muiden taitojen tehokkaaseen kehittämiseen. Näistä on hyvä lähteä liikkeelle, oli motiivi kehittymiseen uusi työpaikka/ammatti, oman ammattiosaamisen syventäminen, työllistymisen parantaminen, työn mielekkyyden lisääminen, tai mikä tahansa muu omaan ammatilliseen osaamiseen tai siihen liittyvän taidon parantaminen tai haltuunotto.

Konkreettisia koulutuksia ja vinkkejä siitä, miten omaa ammattiosaamista ”terästetään”, löytyy osoitteesta: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Olli Hatakka, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteitä ja lisälukemista:

Esimieskoulutus koulutusasteiden yhteistyönä

Useissa osaamiskartoituksissa on tullut esille esimiestyöhön liittyvän osaamisen kehittäminen. Ensimmäinen koulutus suunnattiin maarakennusalalle. Koulutuksen pilotti ideoitiin ja suunniteltiin marras-tammikuussa, ja opiskelijoiden rekrytointi tapahtui tammikuussa. Koulutus toteutettiin 1.2.-30.4.2021.

Maanrakennusalan esimiestyö -koulutuksen sisältöinä olivat esimiestyössä tarvittavat työkalut (digitaaliset työvälineet ja ohjelmistot, kuten Office), urakka ja määrälaskennan työkalut ja tietomallit, turvallisuus, valmentava johtaminen ja valmentava työote sekä työoikeudellinen osaaminen.

Opintoihin sisältyi lähipäiviä ja Karelian avoimen amk:n Valmentava johtaminen -verkkokurssi. Lähipäiviä oli yhteensä 20 ja niitä järjestivät Riverian ohella myös Karelia ja UEF. Lähipäivillä käsiteltiin työnjohdollisia teemoja eri näkökulmista koulutuksen sisältöjen mukaisesti. Lähipäivät rytmittivät opiskelua ja toivat tukea sekä mahdollistivat verkostoitumisen.

Koulutukseen osallistui 7 maarakennuskoneenkuljettajaa, joista koulutuksen suoritti kokonaan 5 henkilöä. Osallistujien palaute oli erittäin positiivista. Koulutuksesta saatiin hyvin eväitä esimiestyöhön ja myös omien toimintatapojen arviointiin sekä vuorovaikutustaitoihin. Myös urakkalaskenta ja työmaapiirustusten lukemista koskevat osuudet olivat antoisia. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan kaivinkoneen ja pyöräkoneen simulaattoreihin.

Maanrakennusalan esimiestyö -koulutus oli ensimmäinen, jolla kokeilimme myös digitaalisten osaamismerkkien hyödyntämistä. Digitaalisen osaamismerkin avulla koulutukseen osallistujat voivat tehdä oman osaamisen näkyväksi työmarkkinoilla.

Koulutuksen toteuttamista koulutusasteiden yhteistyönä jatketaan. Kesäkuussa järjestimme vielä yritysfoorumit, joilla alan työnantajat ja Infra Pohjois-Karjala ry esittelivät toiveitaan koulutuksen sisällöksi ensi lukuvuodella toteutettavalle kurssille. Yhteistyöllä saamme osaavia tekijöitä maakuntaan!

Terhi Keltanen, Itä-Suomen yliopisto
Mervi Lätti, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arto Laaninen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pilotoinnit jatkuivat keväällä

Uusien kurssien ideointi ja pilotointi jatkui Vauhtia uralle -hankkeessa keväällä 2021.

Osana ”kasvatusalan opintotarjotinta” kokeiltiin uutta Minustako sosionomi? -opintojaksoa, joka toteutettiin 15.3-30.4.2021. Opintojakson suorittaminen oli mahdollista ennen kevään korkeakoulujen yhteishaun päättymistä. Näin osallistujilla oli mahdollisuus saada lisätietoa sosionomikoulutuksesta, erilaisista tutkinnon jälkeisistä työtehtävistä sekä arvioida omia kiinnostuksen kohteitaan ennen mahdollista hakeutumista koulutukseen. Opintojakso oli osallistujille maksuton kuten muutkin opintomme. Ilmoittautuneita oli 20 ja heistä yhdeksän suoritti opintojakson.

Hankkeessa suunniteltiin Tarmoa uralle -opintojakso työkyvyn kartoitukseen ja ylläpitämiseen. Opintojakso sisältää yksilöllistä toimintakykykartoitusta ja -mittauksia sekä omien tavoitteiden muodostamista fysioterapian alan ammattilaisen tuella. Opintoihin sisältyy ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn edistämiseksi opiskelijan oman tarpeen ja toiveiden mukaisesti. Opintojakson alussa on tarkoituksenmukaista tavata kerran yksilöllisessä lähitapaamisessa, muuten opinnon pystyy suorittamaan itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti. Tarmoa uralle -opintojakso toteutetaan syksyllä 2021. Opintojaksolle ilmoittaudutaan Karelia ammattikorkeakoulun avoimen amk:n kautta. Suoritettu opintojakso (2 op) voidaan liittää ammattikorkeakoulututkintoon, mikäli opiskelija hakee myöhemmin Kareliaan tutkinto-opiskelijaksi.

Mervi Lätti ja Niina Pennanen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojakso pilotoitiin ensimmäisenä

Vauhtia uralle -hankkeessa pilotoitiin Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojakso marras-joulukuussa 2020. Opintojakso on osa työelämävalmiuksia vahvistavaa koulutustarjotinta.

Nykyään jokainen työnantaja haluaa tiimiinsä työntekijän, jolla on hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Tämä vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa. Kun työnantaja hakee hyvillä vuorovaikutus- ja sosiaalisilla taidoilla varustettua henkilöä, tarkoitetaan sillä yleensä kykyä:

  • kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa sujuvasti
  • esittää omia näkemyksiä ja ottaa kantaa asioihin
  • kuunnella
  • ottaa asioita huomioon toisten näkökulmasta ja arvostaa muiden näkemyksiä
  • empatiaan
  • vastaanottaa ja antaa palautetta
  • mukautua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin
  • toimia sujuvasti ryhmän jäsenenä.

Hanke haluaa vastata tähän työelämän tarpeeseen tuottamalla koulutusvaihtoehtoja sosiaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja työelämätaitojen kehittämiseen. Työelämävalmiuksia vahvistavan koulutustarjonnan päätavoitteena on edistää työttömänä tai työttömyysuhan alla olevien työllistymistä ja lisätä heidän työelämätaitojaan monesta eri näkökulmasta.

Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojaksolla pureudutaan ammatilliseen käyttäytymisen, arvostavan vuorovaikutuksen, toimivan työyhteisön perusperiaatteiden ja haasteellisten sosiaalisten tilanteiden teemoihin.  Opintojakson aikana opiskelijat voivat jakaa omia kokemuksiaan vertaiskeskusteluiden kautta. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija oivaltaa, miten hän voisi käyttää omia vuorovaikutustaitojaan työyhteisön jäsenenä ja edustajana ammattimaisesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa opintojakson jälkeen soveltaa tietämystään paremmin erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa.

Ensimmäisen pilotin aikana osallistujat olivat aktiivisia verkko-oppitunneilla ja saimme aikaiseksi mielenkiintoisia keskusteluja opintojakson teemoista.

Satu Saarinen, Karelia-amk