Tekoälyn avulla kohti tulevaisuuden osaamistarpeita

Työelämän vaatimus nopeasta uudistumisesta haastaa koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tekoäly on yksi väline, jonka avulla saadaan tietoa yritysten osaamistarpeista ja sen mukaan pystytään kehittämään työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin.

Tekoäly / AI

Koulutuksen järjestäjinä työskentelemme tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Miten ympäristössämme tapahtuvat muutokset heijastuvat tulevaisuuden osaamistarpeisin? Millaisia osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Suomessa on pula koulutetusta työvoimasta. Nuorten ikäluokka pienenee radikaalisti vuoden 2030 jälkeen ja tavoitteeksi on asetettu, että 50 % nuorista osallistuu korkeakouluopetukseen. Jatkuvan oppimisen opiskelijamäärät puolestaan pitäisi saada nousemaan 60 % tasolle. Haasteena on edelleen, että aliedustetut ryhmät eivät kouluttaudu potentiaaliaan vastaavasti. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan osaamisvajetta. (Jääskeläinen 2022.)

Ympäröivä yhteiskunta moninaistuu ja luo vaateita saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmasta. Kaikki nämä seikat haastavat koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tutkintokoulutus ei yksistään ole riittävää vaan katsetta pitää suunnata uudenlaiseen osaamiseen. Eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ratkaisuksi on esitetty pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä. Tällaiset osaamiskokonaisuudet toisivat nopeasti henkilölle mahdollisuuden hankkia tarvittavaa osaamista, mikromeriittiä, pitkän tutkintokoulutuksen sijaan. Koulutusorganisaatioilla on iso rooli tällaisten osaamiskokonaisuuksien kokoamisessa. Tämä haastaa meitä avartamaan katsantokantaamme tutkinnoista laaja-alaiseen osaamiseen. Samalla toimintakenttämme ja tietomäärät laajenevat. Tätä pulmaa ratkaisemaan tarvitsemme tekoälyä.

Osaamistarpeiden tunnistaminen tekoälyn avulla

Vauhtia uralle –hankkeessa kehitämme tekoälyä, joka ennakoi eri ammattialojen osaamistarpeita ja yhdistää niitä koulutusorganisaatioiden tarjontaan. Tekoäly on työkalu, jonka avulla voimme laajentaa ajatuksiamme siitä, millaista uutta osaamista työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamistarpeiden selvittäminen auttaa niin yrityksiä kuin jatkuvan oppimisen opiskelijoita löytämään joustavia koulutuspolkuja näihin osaamistarpeisiin. Tekoäly tuo nähtäville millaisia koulutuksia hankkeessa mukana olevilla oppilaitoksilla, Riverialla, Karelia-ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla, on jo tarjolla. Toisaalta oppilaitoksille tekoäly voi tuoda näkyväksi millaisesta osaamisesta on tarvetta ja antaa mahdollisuuden suunnitella asiakkaille koulutusta vastaamaan näihin tarpeisiin.

Tekoälypohjaisia välineitä osaamistarpeiden tunnistamiseksi on vielä sangen vähän, vaikkakin niiden käyttö on kehittymässä. Tekoälyn hyöty on, että se pystyy prosessoimaan valtavasti tietoa. Jos asian selvittäminen vaatii suuren tietomäärän kahlaamista ja analysointia, kannattaa laittaa tekoäly töihin. Tekoäly kerää, kokoaa ja tiivistää sille opetettua tietoa, mutta yksin sen tiedon varaan ei voi yrityksiä kuin oppijoitakaan jättää. Tarvitaankin ihmisiä ja ohjausta tulkitsemaan tekoälyn tuottamia tuloksia ja käymään jatkokeskustelua datan kanssa.

Kirjasto

Tekoälyn kanssa toimiminen vaatii pohdintaa ja kriittisyyttä, ettei tekoälyn tuottamaa dataa oteta täysin annettuna. On siis hyvä tietää, miten algoritmi tekoälyn toiminnan takana toimii, mitä tietoa se prosessoi ja mitä se on suunniteltu tuottamaan. Mitä tekoäly todella kertoo meille tulevaisuuden osaamisesta? Tällä tavoin voimme huomata, että mitä tekoälyn tuottaman tiedon ulkopuolelle voi jäädä tai millaisia asioita se toisintaa.

Tekoälysovellusten kanssa pohditaan paljon eettisiä kysymyksiä. Eettisten periaatteiden tulee ohjata tekemistä jo siinä vaiheessa, kun järjestelmää luodaan. Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, mitä eettiset periaatteet oikeasti tarkoittavat käytännössä. Millä tavoin hahmotamme palveluissa ja digitaalisissa ympäristöissä olevan tiedon ja kuka tiedon on tuottanut? Toisaalta tekoälyä ja teknologiaa kehittävien pitää miettiä, ketä heidän palvelunsa koskee ja miten käyttäjien oikeudet palvelussa toteutuvat sekä mitä seurauksia mahdollisesti koituu. Kenen intressejä tekoäly palvelee?

Koulutusorganisaatiot moniosaajuuden tukijoina

Tekoälyn sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin. Siksi on hyvä pohtia, miten haluamme tekoälyä hyödyntää. Pylkkänen (2022) kuvaa kolumnissaan, että työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamiseksi työnvälitys tarvitsee digiä ja tekoälyä. Pelkästään ihmisvoimin näiden yhdistäminen ei ole riittävää. Yritysten mahdollisuudet ennakoida osaamistarpeitaan ovat usein rajalliset. Pienissä yrityksissä ei välttämättä ole resurssia käsitellä ja arvioida saatavilla olevaa ennakointitietoa. Tiedolla johtamisen työvälineitä on viime vuosina kehitetty, mutta yhteistyötä menetelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä on toistaiseksi tehty vähän. Vauhtia uralle –hankkeessa kehitetty tekoäly voi olla yksi työkalu, joka jatkossa tuo nähtäville erilaisia syötteitä tarvelähtöisten koulutusten suunnitteluun.

Koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä tekijöitä tulkitsemaan tekoälyn tuottamaa dataa ja analysoimaan datan merkitystä osaajien kouluttamisessa. Inkeri Ruuska nostaa esiin artikkelissaan “Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luovaa moniosaamista” (2022), että tulevaisuuden työelämässä kaivataan yhä enemmän uudenlaista oppiainerajat ylittävää osaamista. Koulutusorganisaatioissa meidän tulee osata katsoa koulutusta laajemmin. Osaamista voi kehittää pienissä paloissa ja parhaimmillaan eri koulutusorganisaatioiden koulutusten yhdistelminä. Tarvitsemme tietoa ja kykyä löytää nämä mahdollisuudet. Formaalin koulutuksen mahdollisuudet ovat jo nyt paremmin löydettävissä, mutta osaamista tuotetaan myös non-formaaleissa sekä informaaleissa oppimisympäristöissä. Tähän tekoäly ja tulevaisuudessa korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 voi tuoda paremmat mahdollisuudet hahmottaa, rakentaa ja valita itselle mielekkäitä polkuja osaamisen kehittämiseen.

Terhi Keltanen, opintoasiainpäällikkö, opinto- ja uraohjaaja, Itä-Suomen yliopisto
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, opinto- ja uraohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Jääskeläinen, A. 2022. Miksi korkeakoulujen jatkuvaa oppimista? Miksi kansallinen strategia?. Esitys 26.8.2022 Työseminaari: Kohti kansallista korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiaa. https://okm.fi/documents/1410845/132472951/Atte+J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen+ap.pdf/8c9b7ec6-eab7-b13b-ce1d-57ae10c63019/Atte+J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen+ap.pdf?t=1662393513631 (luettu 11.11.2022)

Pylkkänen, E. 2022. Meillä ei ole varaa olla ratkaisematta kohtaanto-ongelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön kolumni 25.10.2022. https://tem.fi/-/meilla-ei-ole-varaa-olla-ratkaisematta-kohtaanto-ongelmaa (Luettu 9.11.2022.)

Ruuska, I. 2022. Tulevaisuuden työssä tarvitaan luovaa moniosaajutta. Työn tuuli. Kyvykkyyden johtamien organisaation menestystekijäksi. 1/2022, 7-12. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012022_a4_20220530-.pdf (luettu 11.11.2022)

Tekoäly ohjaajan työkaluna

Digitaaliset välineet ja materiaalit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjaus- ja neuvontatyön työkaluina. Erilaisia digitaalisia välineitä ja materiaaleja hyödynnettäväksi ohjausprosesseissa on lukuisia. Yhteistä kaikille on, että ne tarjoavat tietoa valintojen tueksi ja ne tuottavat yhdenlaisen vastauksen käyttäjälle nopeasti. Haasteena on, että palveluita on paljon ja ne ovat usein organisaatioiden sisäisiä, jolloin ne eivät ole avoimia kaikille. Mitä uutta tekoälysovellukset tuovat ohjauksen digitalisoitumiseen?

Kuvituskuva, ohjaaja ja opiskelijat läppärin kanssa

Vauhtia uralle –hankkeen tavoitteena on kehittää tekoälysovellus tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisen sekä kehittämisen tueksi. Heli Kaarniemi on kertonut aiemmassa blogikirjoituksessa (13.5.2022) tekoälysovelluksen kehittämistyöstä. Kehitystyö jatkuu ja nyt olemme päässeet testaamaan tekoälyn soveltamismahdollisuuksia organisaatioiden toiminnassa ja yksilöiden koulutuspolkujen tukena. Tässä blogissa tarkastelemme tekoälyä ohjaajan työkaluna ja kerromme, miten ohjaajat kokivat tekoälyn ohjauksen välineenä nuorten kanssa.

Ohjaajina tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa työskentely on ydintyötämme. Pyrimme löytämään keinoja vastaamaan ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Haluamme vahvistaa ohjattaviemme valmiuksia ja taitoja toimia. Ympäristössämme tapahtuvat muutokset heijastuvat tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja on haasteellista tietää mitä kohti meidän tulisi ohjata. Millaisia osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Tämä haastaa meitä ohjaajia avartamaan katsantokantaamme tutkinnoista laaja-alaiseen osaamiseen. Kun toimintakenttämme ja tietomäärät laajenevat, tarvitsemme tätä pulmaa ratkaisemaan tekoälyä.

Mitä uutta tekoäly ohjaajalle tuo?

Ohjauksen tueksi on laaja kattaus erilaisia digitaalisia välineitä. Monet ohjauksen välineet tai sovellukset keskittyvät pääosin sopivan koulutuspolun löytymiseen tai niissä tarkastellaan uraa tai työllistymistä esimerkiksi osaajapulasta kärsivien alojen näkökulmasta. Monessa ohjauksen toiminnossa teemme jo yhteistyötä tekoälyn kanssa lähes huomaamattamme. Tekoälyn avulla monet toiminnot ovat automatisoituja tai tekoäly järjestelee asioita puolestamme (Dookie 2020).

Sanapilvi ohjauksen välineistä

Tekoälypohjaisten välineiden hyöty on niiden mahdollisuuksissa prosessoida valtavasti tietoa. Tekoäly kerää, kokoaa ja tiivistää sille opetettua tietoa. Tekoäly ei tulkitse eikä tee päätöksiä ohjaajan tai ohjattavan puolesta. Tekoälyn tuottamat tulokset voivat kuitenkin herättää täysin uudenlaisia ideoita ja tarjota syötteitä, jotka avaavat uudenlaisia vaihtoehtoja tarkastella osaamista. Joskus eteenpäin päästään myös, kun ohjattavalla itsellään herää tärkeä kysymys. Tähän kaikkeen tekoäly tarjoaa sanoittamisen tukea ja syötteitä.

Tekoäly testissä nuorten ohjauksessa

Olemme syksyn aikana esitelleet Vauhtia uralle –hankkeessa kehitettyä tekoälyä Coronarian ammatillisen kuntoutuksen ohjaajille, jotka myös testasivat sovellusta omassa asiakastyössään. Tutustuimme tekoälysovellukseemme työelämässä tarvittavan osaamisen, uravalintoihin liittyvän työelämätiedon ja ennakointi- ja oppimistaitojen näkökulmasta. Työssään Coronarian ohjaajat käsittelevät erilaisia uravalintoihin ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Monelle ohjattavalle käsitys omasta suunnasta on vasta rakentumassa. Oman osaamisen sanoittaminen ja sen esilletuominen työnantajille koetaan vaikeaksi, jolloin timanttisen tekijän osaaminen voi jäädä helposti piiloon. Ohjaajien kanssa keskusteltiin siitä, miten tekoälyä voidaan ohjauksessa hyödyntää ja kuinka ohjauksen asiantuntijoina itse lähestymme tekoälyä ja sen mahdollisuuksia työssämme.

Ohjaajat kokivat tekoälyn kiinnostavana ja lähtivätkin heti innokkaasti kokeilemaan tekoälyä. Sovellus koettiin erittäin hyvänä keskustelun aloittajana ja herättäjänä. Tekoälyn tuloksista sai vinkkejä ja apua sanoittamaan, mitä osaamista aloilla tarvitaan. Ajankohtaiset osaamistarpeet ja alojen ilmiöt nousivat tekoälyn tulosten kautta esiin. Sovellus tuotti paljon erilaisia sanoja, joita pystyi hyödyntämään tukisanoina jatkokeskusteluissa.

Tekoäly tuo nopeasti tietoa ohjaajan ja ohjattavan käyttöön. Tällöin pohdiskelulle avautuu enemmän tilaa ja aikaa. On hyvä huomioida, millaista tietoa tekoäly tuottaa. Tekoälyä testanneet ohjaajat tunnistivat oman roolinsa tekoälyn hyödyntämisen rinnalla. He arvioivat, että tekoälyn tuloksien tulkintaan tarvitaan yhteistä keskustelua ohjaajan ja ohjattavan kesken. Keskustelun avulla voidaan myös rohkaista ohjattavaa tarkastelemaan saatuja tuloksia kriittisistä näkökulmista. Ohjauksessa on hyvä pohtia, miten tekoälyn tuottamaan tietoa voidaan käyttää ja mitä se minulle kertoo. Tekoälyn tuottamat tulokset tukevat ohjattavien reflektointitaitoja.

Tekoälykokeilut mahdollistivat ohjaajille ohjattavan kysymysten lähestymisen tutkivan oppimisen kautta. Nuoret pääsivät itse kokeilemaan millaisia hakutuloksia tekoäly tuottaa, ja yhdessä ohjaajan kanssa he tutkivat erilaisten työtehtävien tulevaisuuden näkymiä. Tekoälyn tulokset herättivät uusia oivalluksia ja ohjasivat uusien hakusanojen ja tiedonlähteiden äärelle. Joskus tulosten kanssa voidaan tarvita tulkkausta, mutta tutkivaa oppimista tukee, kun nuori saa itse valita mihin suuntaan edetään ja voi edetä omin askelin. Tällä tavoin ohjauksessa on tärkeää tukea uteliaisuutta ja asioiden tutkimista kuitenkin siten, että ohjaaja kulkee ohjattavan rinnalla.

Ohjaajalta tämä vaatii astumista ei-tietämisen positioon. Tällöin tekoälyn kanssa yhteistyöskentely rakentaa ohjauksesta vastavuoroisempaa, ohjattavan ääni edelle etenemistä ja rinnakkain toimimista. Tekoäly voi tuottaa uusia herätteitä ja hakusanoja, mutta ohjattava itse valitsee mihin suuntaan edetään seuraavaksi ilman ohjaajan oman ajattelun vaikutusta. Tämä vahvistaa ohjattavan toimijuutta ja hänen asemaansa oman elämänsä asiantuntijana.

Yhdessä ymmärtämistä tulevaisuuden ohjaustyötä

Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, tekoälysovellusten eettisen kysymykset ja mitä eettiset periaatteet tarkoittavat käytännössä. Tekoäly voi tuoda paljon tietoa, mutta tuoko se ratkaisuja vai tuoko se ohjattaville vain lisää ahdistusta. Toisaalta iso joukko jatkuvia oppijoita eivät ole koulutusorganisaatioiden ohjauksen piirissä. Mistä he löytävät paikan tutkia omaa osaamistaan ja sen hyödyntämistä erilaisissa työtehtävissä?

Myös ohjaajien tulee osata katsoa koulutusta laajemmin. Osaamista voi kehittää pienissä paloissa ja parhaimmillaan eri koulutusorganisaatioiden koulutusten yhdistelminä. Ohjaajalla tulee olla tietoa ja kykyä löytää myös nämä mahdollisuudet. Mitä uutta tekoälysovellukset tuovat ohjauksen digitalisoitumiseen? Ne antavat nopeutta, kykyä hahmottaa moninaisia mahdollisuuksia, kykyä vertailla eri koulutuksia ja niiden tuottamaa osaamista.

Ohjaajien tekoälyn testauskokemuksista huomaamme, että tekoälyn kanssa työskentely ja ymmärrys tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Kun tekoäly tiivistää valtavaa tietomäärää, ihmisen tehtävä on arvioida ja keskustella tiedon kanssa. Ohjaajan rooli on myös rohkaista kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiä sekä laajentamaan katsontakantaa. Tekoälysovellus tuottaa nopeasti materiaalia tähän keskusteluun, mutta ohjaajan tärkeä osa on ohjata ohjattavan prosessia ja sitä, kuinka hän pääsee omien kysymystensä kanssa eteenpäin. Ohjaajaa tarvitaan moniosaajuuden tukijana ja kannustajana, rinnalla kulkijana ja osaamisen sanoittajana sekä erilaisen osaamisen yhdistäjänä.

Ohjaajan merkitystä tekoälysovellukset eivät vie minnekään. Päinvastoin ohjaajien merkitys ja rooli on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi.

Tervetuloa kuulemaan lisää Tulevaisuuden osaamista yhteistyöllä -seminaariimme keskiviikkona 23.11.2022 klo 8:30 alkaen. Luvassa kiinnostavia puheenvuoroja tekoälyn, ennakoinnin ja jatkuvan oppimisen teemoista.

Terhi Keltanen, opintoasiainpäällikkö, opinto- ja uraohjaaja, Itä-Suomen yliopisto
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, opinto- ja uraohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Dookie, G. 2020. Tekoäly räätälöi oppimispolkuja ja uudistaa valmentajan työtä. Työterveyslaitoksen blogi 15.6.2020. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tekoaly-raataloi-oppimispolkuja-ja-uudistaa-valmentajan-tyota (Luettu 9.11.2022.)

Kuvat: unsplash.com

Vauhtia uralle – askeleita ja tukea työelämän kansainvälistymiseen  

Pohjoiskarjalaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat riittävästi osaavia työntekijöitä ja asiantuntijoita myös tulevaisuudessa. Yksi keinoista on kansainvälisten osaajien kouluttaminen ja rekrytointi alueelle. Alueen koulutusorganisaatiot yhdistävät asiantuntemuksensa tukeakseen yritysten kansainvälistymistä. Jotta osaajat myös pysyisivät alueella, on tärkeää vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia näiden eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vastaanottamiseen.  

Tarpeeseen vastaa UEFin, Riverian ja Karelian yhteistyönä toteuttama uusi koulutus, joka järjestetään Nurmeksessa. Koulutuksessa hyödynnetään kokemuksiamme maahanmuuttaneiden koulutuksista ja työllistymisestä sekä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.  

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutuksen idea syntyi nurmeslaisten työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden kanssa käydystä keskustelusta. Pielisen Karjalan alueella toimivien yritysten työvoimapula ja Ukrainan tilanne ovat lisäämässä kansainvälisen työvoiman määrää alueella. 

Työntekijöitä puhtauspalvelualalle 

Pohjoiskarjalaiset koulutusorganisaatiot tukevat alueen yritysten kansainvälisiä rekrytointeja. Myanmarissa käynnistyi marraskuussa 2021 Riverian koulutuspalveluiden yhteistyössä myanmarilaisen SRIVIN oppilaitoksen kanssa koulutusohjelma, jossa tavoitteena on kouluttaa 75 puhtauspalvelualan osaajaa Pohjois-Karjalaan ja muualle Suomeen.  

Koulutus alkoi kolmen kuukauden kieliopinnoilla, ja tämän jälkeen mukaan tulivat myös ammatilliset opinnot. Koulutus on kaksivuotinen, ja ensimmäiset myanmarilaiset saapuivat Pohjois-Karjalaan elokuussa 2022. Opiskelijat suorittavat tutkinnon oppisopimusopiskelijoina. Työpaikat sijoittuvat Lahden seudulle ja Pohjois-Karjalaan.  

Myanmarilaiset opiskelijat tervetulojuhlassa Kiteellä 15.8.2022.

Kuva 1: Myanmarilaiset opiskelijat tervetulojuhlassa Kiteellä 15.8.2022

 Opiskelijat, riverialaiset ja työnantajien edustajat yhteiskuvassa.

Kuva 2: Opiskelijat, riverialaiset ja työnantajien edustajat yhteiskuvassa

Milloin se kielitaito riittää? 

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus on kouluttanut Pielisen Karjalan alueella mm. pätevöityviä lääkäreitä. Korkeakoulutettujen työllistyminen on haasteellista, koska pätevyys- ja kielitaitovaatimukset ovat erittäin korkeat. Kansainvälisiä osaajia onkin työllistynyt hyvin vaihteleville, koulutustaan vastaamattomille aloille. Osa on päätynyt suorittamaan kokonaan uuden tutkinnon.  

Kokemus on osoittanut, että asiantuntijatasoisen kielitaidon kehittäminen on tehokkainta todellisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Osaaminen kannattaakin ottaa käyttöön jo siinä vaiheessa, kun kielitaito ei vielä ole täydellinen. Kielitaidon kehittämiseen työpaikalla ja työtä tehden on kehitetty hyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka eivät vaadi työnantajalta suuria panostuksia. Näistä voi saada vinkkejä uudessa koulutuksessamme. 

Kansainväliset osaajat työelämään

Karelia-ammattikorkeakoulu tukee maahanmuuttajien tietä korkeakoulutukseen ja työelämään useiden palvelujen ja koulutusten kautta. Karelian asiantuntemus näkyy mm. SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -palveluissa, joissa ohjataan aikuisia maahanmuuttajia sopivimmille korkeakoulutus- ja urapoluille kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi 30 opintopisteen laajuisessa korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa tuetaan kansainvälisiä osaajia oppimaan korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Karelian asiantuntijoilta saat uudessa koulutuksessamme runsaasti tietoa siitä, millaista tukea kansainväliset osaajat kaipaavat työpaikalla ja mikä heitä auttaa sitoutumaan työyhteisöön.

Työelämätaidot ja verkostot tärkeässä roolissa 

Työtä hakevalle kansainväliselle osaajalle kielitaito on vain yksi pääoma muiden tarvittavien taitojen joukossa. On tiedostettu, että Suomessa kansainvälisten osaajien paikalliset työelämäyhteydet ja -verkostot saattavat olla heikot.  

Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että paikalliseen työelämään ei ole päässyt tutustumaan muualla suoritetun tutkinnon aikana. Paikallisia työnantajia tai rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia ei välttämättä tunneta. Osaava ammattilainen tai asiantuntija voi olla epävarma, miten tuoda oman osaamisensa parhaalla tavalla esiin rekrytointitilanteessa. Työpaikan toimintakulttuuriin voi olla haastavaa päästä sisälle. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella, opetella ja oppia, kun alueen työnantajat tarjoavat harjoittelun ja työllistymisen mahdollisuuksia.  

Koulutusta kansainvälistyville työyhteisöille 

Työyhteisöllä on työsuhteen alkuvaiheessa aivan olennainen rooli työntekijän vastaanottajana, työhön perehdyttäjänä ja kielitaidon kehittymisen tukijana. Myös kulttuurieroista koituvia konflikteja voidaan ehkäistä ennalta. 

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutus tarjoaa tietoa ja käytännön osaamista tilanteisiin, joissa alueelle tai omaan yritykseen on tulossa taustaltaan kansainvälisiä työntekijöitä. Mitä työsuhteen alussa ja työyhteisöön liittymisessä kannattaa ottaa huomioon? Miten tuetaan uusien työntekijöiden asettautumista ja sitoutumista työpaikkaan? Entä jos työyhteisössä ilmenee kieleen ja kulttuuriin liittyviä ristiriitoja? 

Koulutuksessa keskitymme erityisesti työyhteisöihin, jotka ovat työvoiman kansainvälistymisen alkutaipaleella. Lyhytkoulutus tarjoaa tukea ja työkaluja kansainvälistymisen arkeen ja yrityksissä tapahtuvan muutoksen eteenpäin viemiseen.  

Koulutuksessa tutustutaan mm. toimivan kansainvälisen työyhteisön rakentamiseen, selkeään viestintään, kielen oppimisen tukemiseen sekä ristiriitatilanteiden sovitteluun. Tavoitteena on, että osallistuja laatii omalle työpaikalleen konkreettisen toimintasuunnitelman valitsemistaan koulutuksen osa-alueista. 

Ilmainen, Nurmeksen Bomballa järjestettävä koulutus sisältää 3 x 4 h lähikoulutukset, päätöswebinaarin sekä oman työyhteisön kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä. Kouluttajina ovat työelämänkansainvälistymisen asiantuntijat Riveriasta, Kareliasta ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta. 

Koulutukseen ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://vauhtiauralle.wordpress.com/kolme-askelta-yrityksen-sujuvampaan-kansainvalistymiseen/ 

Heli Kaarniemi, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tarja Piitulainen, lehtori, Riveria
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Riverian viestintä, unsplash.com 

Joustavia koulutuspolkuja ja oppimisen tapoja

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan joustavaa osaamista. Toimintaympäristöjemme jatkuvat muutokset vaativat meiltä kykyä oppia uutta ja kehittää omaa osaamista suhteessa näihin muutoksiin. Työelämä on moninaisempaa. Urapolut ovat yksilöllisempiä ja oppimisen tarpeet aiempaa ennakoimattomampia. Tämän vuoksi tarvitaan oppijoille ketteriä tapoja kouluttautua ja oppia uutta sekä yhdistää oppiminen työn ja muiden elämänvaiheiden kanssa.

Vauhtia uralle -hankkeessa työelämän moninaisuuteen ja toimialojen muutoksiin pyritään vastaamaan kehittämällä yksilöllisiä ja joustavia koulutuspolkuja. Hankkeessa tarkastelemme oppijoiden mahdollisuuksia luoda itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivia koulutuspolkuja. Lisäksi tarjoamme uudenlaisia koulutusratkaisuja niin yksilöille kuin yrityksille. Näitä koulutusratkaisuja kehitämme eri opintoasteiden ja työelämän välisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.

Tässä blogissa tarkastelen, miltä jatkuvan oppimisen ja työelämässä kouluttautumisen polut näyttävät oppijan näkökulmasta ja kuinka ohjauksen avulla voimme tukea näitä prosesseja. Millä tavoin oppijat navigoivat koulutuskentällä ja rakentavat yksilöllisiä osaamiskokonaisuuksiaan? Millaisena oppimisen ja koulutuksen ympäristöt näyttäytyvät aikuisille oppijoille ja millaisia keinoja eri yhteisöissä voidaan hyödyntää oppimisen paikkojen luomiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi?

Oppimista joka puolella

Oppimista tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Oppilaitokset tarjoavat laajan skaalan erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja opiskelutapoja oman osaamisen täydentämiseksi. Kartutamme lisäksi paljon osaamista elämämme aikana toimimalla myös muissa ympäristöissä ja muuttuvissa rooleissa. Opimme kokemalla ja kokeilemalla, onnistumalla sekä epäonnistumalla, tekemällä ja pohtimalla. Opimme paljon ratkomalla ongelmia itsenäisesti tai toimimalla tiimeissä. Erityisesti monimuotoistuvassa työelämässä opimme paljon työssä ja työyhteisöissä.

Oppijoina rakennamme omia oppimisen polkujamme näissä erilaisissa ympäristöissä. Polkumme muodostuvat aiemmista kokemuksistamme oppimisesta ja koulutuksesta. Polut voivat olla pirstaleisia ja katkonaisia, mutta niistä muotoutuu jokaisen yksilöllinen osaamiskokonaisuus. Oppimispolkujen rakentaminen edellyttää ymmärrystä oman toimintaympäristön mahdollisuuksista ja taitoa valita oppimistapoja, jotka kehittävät omaa osaamista. Osa oppii osallistumalla koulutuksiin tai kursseille, osa oppii uusissa työtehtävissä, kun osa taas haluaa perehtyä uusiin asioihin itsenäisesti ja omaan tahtiin. Oli tavoitteena työllistymisen tai uran edistäminen, työssä pysyminen tai uuden suunnan etsiminen, on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa, millaista osaamista haluaa kehittää.

Joskus oppimisen paikkojen ja koulutustarjonnan kentällä navigoiminen voi olla oppijalle haasteellista. Monimuotoisen työuran ylläpitämiseksi oppijalta vaaditaan ennakointitaitoa, osaamisen suhteuttamista ympäristöön sekä jatkuvaa oppimista (Järvensivu 2022, 16). Tällaiset taidot eivät synny yhdessä yössä yksittäisellä kurssilla. Oppimista tulisikin tarkastella läpi elämän ulottuvina, koulutusasteet ylittävinä ja limittäin asettuvina koulutuspolkujen jatkumoina (vrt. Vehviläinen 2019, 35).

Pitääkö koko ajan oppia uutta?

Jatkuvan oppimisen vision mukaisesti jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran aikana ja saada työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen (Valtioneuvosto 2020, 32). Osaamistarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden muutoksissa. Nykyisen aikuisopiskelijan profiili ei ole vain yhdenlainen, vaan siirtymät jokaisen oppijan elämässä (kuten työttömyysjaksot, perhevapaat, opiskelu, erilaiset työsuhteet, sairausjaksot ja kuntoutuminen) ovat entistä moninaisempia.

Tiedämme myös, että osallistumismahdollisuudet vaihtelevat eikä kouluttautuminen jakaudu tasaisesti yhteiskunnassamme. Jatkuva oppiminen puhuttelee erityisesti niitä, jotka kokevat oppimisen mieluisaksi. Kaikille oppiminen ei ole automaattisesti motivoivaa. Muutosvastarinta syntyy helposti, kun jatkuvien muutosten keskellä on kyettävä vielä oppimaan jotain uutta. Arjen realiteettien lisäksi aiemmat kokemukset koulutuksesta, opiskeluvalmiudet sekä asenne oppimiseen vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen. Myös asuinpaikka ohjaa koulutusvaihtoehtoja. Onko koulutusta tarjolla lähellä tai onko oppijalla mahdollisuuksia ja välineitä osallistua verkkokoulutuksiin? Työssä olevien kouluttautumiseen vaikuttavat myös organisaation suhtautuminen koulutukseen, kuinka koulutuksen anti on hyödynnettävissä työssä ja onko oppimiselle varattu aikaa.

Oppimisen paikkojen löytäminen ei ole siis täysin mutkatonta ja oppijat joutuvat käyttämään erilaisia strategioita koulutuspolkujen rakentamiseen. Opiskeluvalmiuksista tärkeimpinä ovat kiinnostus ja muutosvalmius. Usein opiskeluun liittyy myös itsenäistä työskentelyä ja kirjallisia tehtäviä. Ne voidaan kokea haasteellisena, jos niiden tekeminen ei ole tuttua, mutta tukea tehtäviin on aina saatavilla. Pitkäjänteisyydellä ja sitoutumalla omaan oppimisprosessiin pääsee jo pitkälle.

Keinoja edistää jatkuvaa oppimista omassa yhteisössä

Joskus yhteisöt voivat edistää yksilön koulutusmotivaatiota ja antaa vauhtia koulutuspolulle. Kuten Vauhtia uralle -hankkeen opiskelijatarina Niina Hattusesta kertoo, hän innosti koko työyhteisönsä oppimaan. Tiivis koulutus tuki työyhteisön osaamisen kehittymistä ja opiskelumenetelmät koettiin sopiviksi työssäkäyvien arjessa. Sparraus ja työtä tukevien taitojen oppiminen työyhteisön kanssa ruokki oppimisen motivaatiota ja oppimisesta tuli yhteinen asia. Lue opiskelijatarina kokonaisuudessaan nettisivuiltamme.

Oppimisesta, osaamisen kehittämisestä sekä urasuunnittelutaidoista on tullut osa työtä ja yritysten menestymisen avain. Siksi lisätieto joustavista oppimisen tavoista ja oppimisympäristöistä auttaa saamaan uusia näkökulmia henkilöstökoulutusten suunnitteluun. Kun tunnistetaan, että oppiminen on koko työyhteisön asia eikä vain erillinen työtehtävä, voidaan alkaa kehittää uudenlaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tärkeitä keinoja oppimisen edistämiseksi työyhteisöissä on tiedon jakaminen ja uusien innovaatioiden luominen yhdessä. Myös itseopiskelu yhdistettynä sparraavaan ja tietoa tuottavaan työyhteisöön edistää koko työyhteisön oppimista. Kun tuetaan oppijoita tutkimaan ja kokeilemaan, se edistää hyvää oppimisen kierrettä. Uuden työntekijän kohdalla on hyvä myös muistaa perehdytyksen merkitys. Hyvä perehdytys vaikuttaa myöhäisemmässä uravaiheessa rohkeuteen soveltaa ja luoda uutta. (Marjomaa 2022.)

Näitä asioita olemme huomanneet myös kolmen koulutusorganisaation yhteisissä täsmäkoulutuksissamme. Vauhtia uralle -hankkeen ketterät täsmäkoulutusmallit pyrkivät tarjoamaan joustavia toteutusmuotoja ja mukautuvaa tukea henkilökohtaisiin oppimisen tarpeisiin. Koulutukset tarjoavat työelämän oppijoille mahdollisuuden innostua taas oppimisesta, päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia asioita käytännössä. Koulutuksemme on koettu myös hyviksi kertauksen ja muistelun paikoiksi. Muiden ammattilaisten kanssa keskustelu avaa uusia näkökulmia ja tukee ymmärryksen syventämistä. Tukea oppimiseen antavat eri oppilaitosten asiantuntevat opettajat. Näitä tarvelähtöisiä koulutuspilotointeja jatkamme syksyllä 2022.

Joustavuutta omaan koulutuspolkuun ohjauksen tuella

Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden oivaltaminen luo oppimisen kierteen, jossa oppiminen ruokkii uutta oppimista. Aina oppimisen ei tarvitse liittyä työtaitojen oppimiseen tai työllistymiseen, vaan myös yksilönä kasvuun ja kehitykseen (Hautamäki 2008, 32-33). Jatkuva oppiminen on kuitenkin väline hallitsemaan moniulotteisia koulutuspolkuja.

Miten oppijana tulisi lähteä liikkeelle oman osaamisen kehittämisen kanssa? Järvilehto (2019, 16) kannustaa ihmisiä seuraamaan heitä aidosti kiinnostavia oppimis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tämänkin blogin tavoitteena on rohkaista jokaista siihen, että monenlainen opiskelu elämän varrella kannattaa. Ohjauksen rooli on tärkeä koulutuksen yhteydessä ja koulutuspolun eri vaiheissa myös aikuisilla. Jos tuntuu, että törmää opiskelussa esteisiin tai jumiutuu, tukea ja apua on saatavilla. Oppijoina meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka voimme hyödyntää ympäristöämme osaamisen kehittämiseksi uran eri vaiheissa. Tarvitsemme rohkaisua kouluttautumiseen, ajankohtaista tietoa monipuolisista oppimisen vaihtoehdoista sekä ohjausta ja neuvontaa oman oppimispolun rakentamiseksi.

Ohjauksen avulla jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat saavutettavampia suuremmalle joukolle. Erilaisten koulutusratkaisujen tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja tavoittaa nimenomaan niitä oppijoita, jotka erityisesti hyötyvät koulutuksesta tai jotka eivät muutoin osallistuisi niihin. Kehitystyössä olemme havainneet monia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yksilöllisiin tietoihin ja taitoihin kuin erilaisiin siirtymävaiheisiin. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä voimme entistä paremmin havainnoida niitä paikkoja, joissa oppijaa on tarpeen tukea. Ohjauksen avulla voidaan tarjota joustavaa ja mukautuvaa tukea jokaisen henkilökohtaisiin oppimisprosesseihin ja keinoja osaamisen tunnistamiseen. Tällä tavoin löydämme merkityksellisiä kokonaisuuksia joskus pirstaleiselta tuntuvalta koulutuspolultamme.

Tervetuloa kuulemaan lisää tulevaisuuden ohjausteemoista seminaariimme Unelmasta uratarinaksi – Ohjauksella avaimia tulevaisuuteen perjantaina 28.10.2022 klo 8.30 alkaen. Ilmoittaudu 14.10.2022 mennessä tästä.

Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hautamäki, A. (toim.) 2008. Oppimisen muuttuva maasto. Taloudellisesta taantumasta nousuun oppimista kehittämällä. Oppiminen ja koulutus tulevaisuustyöryhmän raportti. Kansallinen ennakointiverkosto. Sitra: Helsinki.

Järvilehto, J. 2019. Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä. Jatkuvan oppimisen haasteita ja ratkaisuja teknologiateollisuuden näkökulmasta. Teknologiateollisuus ry 7/2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-09/Suomesta_jatkuvan_oppimisen_suunnann%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4_2019_esitysversio.pdf

Järvensivu, A. 2022. Monimuotoinen työ ja työura edellyttävät erityisiä kompetensseja. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2022, 8-18.

Marjomaa, N. 2022. Kahviala ammatillisen oppimisen kenttänä – Kerronnallinen tutkimus työssä oppimisesta. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220628  

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5 Vehviläinen, J. 2019. Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/siirtymien_vaikutus_koulutuspolun_eheyteen.pdf

Osaamisen todentaminen digitaalisilla työkaluilla

Oletko joskus suorittanut opintojaksoja vapaa-ajallasi tai osallistunut esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa järjestetyille kursseille? Osa jatkuvaa oppimista on tutkintojen suorittamisen ja työn ohessa tapahtuva vapaa-aikana oppiminen. Myös tällä tavoin kertyneen osaamisesi näkyväksi tekeminen on tärkeää ja tekee sinusta työmarkkinoilla tavoitellumman osaajan. Digitalisaatio mahdollistaa osaamisesi esille tuomisen muillakin keinoilla kuin perinteisillä paperisilla tutkinto- tai työtodistuksilla. Digitalisaation myötä voit näyttää osaamisesi esimerkiksi LinkedInissä tai muissa kanavissa, joista mahdolliset työnantajat pääsevät tutustumaan sinuun ja osaamiseesi.

Tutkintokoulutukset siirtyvät koulutuksen järjestäjien toimesta Opintopolku-verkkopalveluun, missä omia suoritettuja opintoja voi käydä katsomassa Suomi.fi-tunnuksilla. Linkin omista Opintopolussa olevista opintosuorituksista voi myös lähettää vaikkapa työnantajalle työnhaun yhteydessä. Opintopolussa näkyy kuitenkin vain opintojaksojen nimet, laajuudet ja arvostelu. Opintojaksojen tarkempaa kuvausta eli sisältöä sieltä ei näe. Opintopolkuun siirtyy vain tutkintokoulutuksen opintosuoritukset, esimerkiksi työnantajien järjestämät täydennyskoulutukset tai harrastusten yhteydessä suoritetut opinnot eivät palveluun siirry. Osaamismerkit ovat yksi keino kuvata muuten kuin tutkintokoulutusten kautta kertynyttä osaamistasi.

Oppijan Open Badge -osaamismerkit

Kun haluat kuvata osaamistasi mahdollisimman laajasti, yksi vaihtoehto on Open Badge -osaamistili ja digitaaliset osaamismerkit. Perustamalla Open Badge -tilin voit koota kaiken oman osaamisesi samaan paikkaan. Voit koota tilille niin tutkintokoulutuksien kautta kuin työelämässäkin kertyneen osaamisesi. Tilillä voi olla linkki Opintopolkuun, tai sinne voit ladata kaikki tutkintotodistuksesi esimerkiksi pdf-tiedostoina. Työtodistuksissa informaatio rajoittuu yleensä tekstiin. Työtodistuksiin kirjataan yleensä vain työsuhteen kesto, tehdyt työtehtävät jne., mutta Open Badge -tilille voit ladata myös vaikkapa kuvia tekemistäsi töistä. Kuvagalleriaa voit laajentaa sitä mukaa, kun osaamisesi karttuu. Kyseessä on siis eräänlainen digitaalinen portfolio, jonka linkin voit lähettää mahdollisille työnantajille. Suorittaessasi tutkinto-opintoja voit hyödyntää tiliä myös osaamisen tunnustamisessa eli hyväksi lukemisessa lähettämällä linkin opettajalle ennen keskustelua.

Kuva 1. Osaamismerkkejä erään käyttäjän tilillä. Klikkaamalla merkkejä pääsee lukemaan mm. koulutusten sisällöt.

Open Badge -tili on yksityishenkilöille eli opiskelijalle tai työntekijälle ilmainen väline osaamisen esittelemiseen. Koulutusorganisaatiot maksavat Open Badge Factory -lisenssimaksun, joka on lisenssin laajuudesta riippuen muutamia satasia vuodessa.

Open Badge Factory koulutusten toteuttajille

Koulutusorganisaatioille osaamismerkkien myöntäminen opiskelijoille on tehty sujuvaksi ja tapahtuu samassa ympäristössä, erillisen Open Badge Factory -käyttöliittymän kautta. Open Badge Factory on eräänlainen todistusten laadintapohja. Sinne ladataan varsinainen 200×200 pikselin osaamismerkki, ja sinne kirjoitetaan merkin saamisen kriteerit eli todistukseen tuleva teksti. Osaamismerkin myöntäminen tapahtuu myös järjestelmän kautta lähettämällä merkit opinnot läpäisseille sähköpostitse. Opiskelijan näkökulmasta merkin vastaanottaminen tapahtuu siis sähköpostin kautta. Mikäli opiskelijalla on jo Open Badge -tili, merkin voi kuitata vastaanotetuksi klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. Mikäli tiliä ei vielä ole, opiskelija voi ladata todistuksen osaamismerkin suorittamisesta pdf:nä.

Kuva 2. Opiskelijan saama sähköpostiviesti osaamismerkin myöntämisestä.

Osaamismerkit käytössä Riverialla, Karelialla ja UEF:llä

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulutuspalveluja yli koulutusasteiden ja tutkintorajojen Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan myös koulutuksia, jotka eivät siirry rekistereihin (Wilma, Koski, Opintopolku) tai joista ei voi myöntää tutkintotodistuksia. Näitä tilanteita varten tarvitaan digitaaliset osaamismerkit, joilla osaaminen voidaan todentaa. Osaamismerkkejä pilotoitiin ensimmäisenä maarakennuksen esimieskurssin yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kolmen koulutusorganisaation yhteistyönä, jolloin kukin opettaja kirjoitti todistukseen oman osionsa kriteerit.

Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa opinnot koostuvat pienistä palasista eri koulutusaloilta tai eri koulutusasteilta. Usein niitä hyödynnetään myös silloin, kun on tarvetta yhtä opintopistettä pienempien räätälöityjen opintojen rakentamiseen. Merkin myöntäjänä voi olla yksi taho, tai kukin organisaatio voi myöntää merkin omasta osiostaan. On myös mahdollista rakentaa tasoja ja laajuuksia täysin eri tavalla kuin tutkintokoulutuksissa, vaikkapa pronssinen, hopeinen ja kultainen työtehtävien osaaja.

Koulutusten toteuttaminen kolmen asteen yhteistyönä on ollut hankkeessa sujuvaa, ja digitaaliset osaamismerkit ovat tehneet koulutuksista kertyneen osaamisen kuvaamisesta helppoa niin organisaatioille kuin opiskelijoillekin. Tulevaisuudessa koulutuksia rakennetaan yhä enemmän räätälöityinä ja alle yhden opintopisteen mikro-opintoina, jolloin uskomme myös osaamismerkkien yleistyvän osaamisen kuvaamisessa. Merkkien arvostusta nostanee se, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat juuri asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudenlaisten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta sekä osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä.

Lisätietoja:
https://openbadgepassport.com/1etusivu/
https://openbadgefactory.com/fi/
https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021

Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arto Laaninen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Tekoäly tunnistaa työelämän vahvistuvat osaamistarpeet ja niihin vastaavat koulutukset

Miten tuemme pohjoiskarjalaisia oman osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien kehittämisessä? Miten osaisimme tuottaa koulutusta, jota alueen työelämä kipeimmin kaipaa? Miten voimme koulutusorganisaatioina helpottaa myös tulevien osaamistarpeiden tunnistamista? Vauhtia uralle -hanke on lähtenyt etsimään näihin osaamisen kehittämisen avainkysymyksiin tukea tekoälystä.

Suomalainen yhteiskunta ja viranomaiskoneisto tuottaa vuosittain runsaasti laadukasta ennakointiaineistoa erilaisten yhteiskunnallisten, taloudellisten tai omaa uravalintaa tukevien päätösten tueksi. Arvokas tieto eri toimialojen ja ammattien uusista osaamistarpeista tai tulevaisuudennäkymistä hukkuu kuitenkin helposti informaatiotulvan keskelle.

Itä-Suomen yliopiston, Karelian ja Riverian Vauhtia uralle -yhteistyön tavoitteena on ollut kehittää tekoäly, joka kokoaa tietoa eri tehtävien nykyisistä ja kysyntää kasvattavista osaamisvaatimuksista ja niiden kehityksestä suomen kielellä. Osaamisvaatimukset yhdistetään kolmen organisaation koulutustarjontaan eli verkkosivuihin ja opintohallinnon järjestelmiin. Tällöin yrityksen tai oppijan on helpompi löytää tähän tarpeeseen koulutusta kaikilta koulutusasteilta.

Hankkeen tavoitteena on saada tekoäly hankkeen loppuun mennessä niin valmiiksi, että se olisi jatkossa kaikkien työelämän osaamistarpeista ja niihin vastaavasta koulutustarjonnasta kiinnostuneiden käytössä.

Ennakointitietoa verkkoaineistoista

Vauhtia uralle -hankkeen tekoälysovellus muodostuu kolmesta osasta. Tekoälymalli eli ennustaja, web-crawler eli robotti ja web-sivu eli käyttöliittymä, joka on käyttäjälle näkyvä osa. Käyttöliittymässä käyttäjä määrittelee, minkä tehtävänimikkeen tai ammatin osaamisvaatimuksista tai koulutuksista halutaan tietoa.

Kun hakutermi on valittu, web-crawler seuloo verkosta tehtävän osaamisvaatimuksia koskevaa aineistoa, kuten työpaikkailmoituksia.  Tekoäly tunnistaa suomenkielisistä teksteistä osaamisvaatimukset sekä osaamistarpeita kuvaavat nousevat trendit, jotka voidaan esittää esimerkiksi sanalistoina, sanapilvinä tai graafeina.

Pelkkä tieto osaamistarpeista ei riitä, vaan tekoäly seuloo tämän jälkeen oppilaitosten järjestelmistä ne koulutukset, joiden olettaa vastaavan ko. osaamistarpeisiin. Järjestelmä tuottaa suoran linkin kyseisiin koulutuksiin. Ammattinimikettä voi hyödyntää myös suoraan koulutustarjonnan kartoittamiseen. Jos koulutushaussa ilmenee selkeitä aukkoja, voimme kehittää näihin tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Miten tekoälyä on rakennettu?

Päävastuu tekoälyn teknisestä toteutuksesta on ollut UEF tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Siellä hanketta on vetänyt tekoälytutkija Tapani Toivonen. Hänen apunaan on ollut matkan varrella useita opiskelijoita ja tutkijoita. Tällä hetkellä algoritmien parissa työskentelee projektiassistentti, maisteriohjelman opiskelija Mikal Kidane.

Kolmen organisaation hankehenkilöstö on yhdessä asettanut tekoälyn toiminnalle tavoitteita, määritellyt ammatti- ja tehtävälistoja, kartoittanut osaamista koskevan ennakointitiedon lähteitä, etsinyt vastauksia oman organisaation tietohallinnosta koituviin teknisiin haasteisiin sekä testannut tekoälyn käyttöliittymää ja sen tuottamia tuloksia.

Missä mennään nyt?

Haasteena on ollut mm. opettaa tekoäly ymmärtämään suomea ja tunnistamaan lähdeteksteistä juuri osaamista kuvaavat tekstit. Tällä hetkellä tekoäly tunnistaa osaamista kuvaavat termit aiempaa suuremmalla varmuudella. Myös lähdeaineistojen määrää on kasvatettu. Ensimmäisen tekoälyn rinnalle on kehitetty algoritmi, jonka tehtävänä on korjata tuloksia ja parantaa aineiston laatua.

Keskeisin lähde ovat edelleen verkon eri kanavista löytyvät työpaikkailmoitukset. Niistä koottu informaatio kuvastaa tämänhetkisiä osaamisvaatimuksia, mutta ennakoi myös nousevia trendejä. Pohdimme parhaillaan mm. sitä, miten osaamisvaatimusten nousevat trendit kannattaa kuvata, jotta ne olisi helpompi hahmottaa.

Palvelu löytää ja listaa kolmen organisaation tarjonnasta tarpeeseen sopivat koulutukset – mutta tarjoaa edelleen rinnalle paljon sellaistakin koulutusta, jonka yhteys asiaan on ensisilmäyksellä vaikea ymmärtää.  Kesän ja syksyn aikana testautamme käyttöliittymää ohjausalan ammattilaisilla. Korjauksia ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan.

Tekoäly prosessoi valtavia informaatiomääriä, mutta sen tuottaman tiedon analysointiin tarvitaan edelleen myös tulkintaa eli ns. luomuälyä. Tämän havaitseminen on ollut hankehenkilöstölle jopa lohdullista. Toistaiseksi emme ole korvattavissa – mutta entäpä tulevaisuudessa?

Jos tekoäly ja oppiminen kiinnostaa, tule kysymään aiheesta lisää. Tapani Toivonen on vieraana UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen SmartforgoodLIVE-aamukahveilla 25.5. klo 8.30-9.15. Ilmoittautuminen aamukahveille: https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/smartforgoodlive-tekoaly-oppimisessa

Heli Kaarniemi
suunnittelija, projektiasiantuntija

Asiakasprofiileista konkretiaa koulutusten suunnitteluun: Saavutettavan koulutuspolun kautta työelämään

Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täydennyskoulutuksiin osallistuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulutuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallistujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuolelle jääneet osallisiksi oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä?

Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilaisille kohderyhmille soveltuvia osaamisen kehittämisen polkuja ja täydennyskoulutusta. Tässä hyödynnämme mm. erilaisia palvelumuotoilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulutusta eri kohderyhmille tulisi suunnitella ja miten koulutukseen osallistumisen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työllisyydenhoidon ammattilaisten puoleen.

Asiakastarpeet esiin työllisyystoimijoiden maakuntakierroksella

Edellisessä Vauhtia uralle -blogissa Karelian projektiasiantuntija Niina Pennanen kertoi hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjestämistä työpajoista. Niissä keskustelimme työllisyyttä ja työvoiman satavuutta edistävien ammattilaisten kanssa. Määrittelimme yhdessä tyypillisiä asiakasprofiileja, konkreettisia osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutuspolkuja, joilla osallisuus ja työllistyminen olisi erilaisille oppijoille mahdollista.

Asiakastarinoista tunnistimme mm. ikään, kansallisuuteen, kielitaitoon, työkykyyn, asuinpaikkakuntaan, tuloihin ja tuloloukkuihin, asenteisiin ja liikkuvuuteen liittyviä, osallistumista rajoittavia tekijöitä.  Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauksellisia ja koulutuksellisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakastarvetta: työelämään pyrkivät kansainväliset asiakkaat ja 50+ ammatinvaihtajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuotoiseen oppimiseen ja digitalisoituvaan työelämään.

Jääkö kansainvälinen ammattilainen pysyvästi työelämän kynnykselle?

Kansainvälisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin heterogeeninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtömaassa tutkintonsa suorittaneita henkilöitä; käytännön ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja osaajia.

Työmarkkinoita kohti pyrkiville maahanmuuttaneille henkilöille on ehdotettu vahvaa, henkilökohtaista koulutus- ja työelämäohjausta. Opiskelu ja alan vaihtaminen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asiallisesti palkattu ja mielenkiintoinen työpaikka. Koulutusorganisaatioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täydentämiseen selkeitä ja ymmärrettäviä koulutuspolkuja, joissa opintojen päätepiste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.

Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahanmuuttanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suomalaista tutkintoaan ilman työllistymistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realistinen – tai olisiko myös työelämän vastaanottokyvyssä parantamisen varaa? Myös työnantajille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansainvälisten asiakkaiden työllistymistä.

Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle

Työllisyystoimijat kohtaavat myös pitkään työelämässä tai työttömänä olleita henkilöitä, joille alan vaihto tai täydennyskoulutus on välttämättömyys, esimerkiksi työkykyyn tai työpaikkojen saatavuuteen johtuvista syistä.

Oman osaamisen kehittäjältä edellytetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktiivista oman työn johtamista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadukasta ohjausta ja mahdollisuuksia harjoitella uusia opiskelutapoja. Opiskeluun valmistavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orientoivia koulutuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.

Verkkovälitteisyys parantaa koulutuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulutuksen saavutettavuutta niillä osallistujilla, joilta puuttuvat digioppimisen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkkoyhteydet tai jopa kaikki edellä mainitut.

Korona-aika siirsi meidät kouluttajat nopeasti monipaikkaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulutusorganisaatioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloikkansa ottaneet. Myös lähiopetuksella on edelleen paikkansa. Osallisuuden ja aktiivisuuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikontaktissa ja yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Haasteita ratkotaan yhteistyössä, koulutus kerrallaan

Asiakasprofiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi kouluttautumisen ja työllistymisen isoihin rakenteellisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkaistaviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreettisia ratkaisuja kolmen koulutusorganisaation yhteisten pilottien kautta.

Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainittujen pajojen tuloksena hankkeemme valmistelee esimerkiksi moninaisen työyhteisön esimiestyöhön ja kansainvälisen osaajan työpaikkaohjaukseen liittyvää koulutusta. Myös palvelujen saavutettavuuteen ja tasapainoisesti monimuotoiseen opetukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.

Heli Kaarniemi
suunnittelija, projektiasiantuntija

Maakunnan koulutustarpeiden selvittämistä ja asiakasprofiilien rakentamista palvelumuotoilutyöpajoilla

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitämme kolmen koulutusasteen yhteistyönä parempia koulutuspalveluita opiskelijoille ja yrityksille. Tavoitteena on selvittää maakunnasta puuttuvaa koulutustarjontaa ja tarjota puuttuvia palasia koulutusasteiden yhteistoteutuksena. Palvelumuotoilua hyödyntämällä uusien koulutusten kehittämiseen saadaan ihmislähtöistä ja asiakaskeskeistä näkökulmaa. Palvelumuotoilutyöpajan avulla voidaan selvittää latentteja eli piilossa olevia tarpeita.

Syksyn 2021 aikana Vauhtia uralle -hanke jalkautui maakuntakierrokselle keräämään havaintoja koulutustarpeista. Pakkasimme siis auton työpajamateriaaleilla ja lähdimme tapaamaan työllistämisen parissa työskenteleviä henkilöitä Kiteellä, Outokummussa ja Nurmeksessa. Mukana oli ToKi-hanke Kiteeltä, Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Kontiolahden alueella toimiva YTYä-hanke ja Taidolla töihin -hanke Nurmeksessa.

Kierroksen tarkoituksena oli järjestää vierailukohteissa osallistava työpaja, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Osallistavan työpajan toimintamalli pilotoitiin ensimmäisessä vierailukohteessa eli Kiteellä. Työpajan tavoitteena oli selvittää työttömien asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavat työpajat muilla vierailupaikkakunnilla toteutettiin samalla tavalla, toimivaksi havaitun osallistavan toimintamallin mukaisesti.

Asiakastyyppien muodostuminen eri menetelmien kautta

Työpaja alkoi toisiimme tutustumalla ”Millä tuolilla istut” -kuvakortteja käyttäen. (Ryhmärenki) Jokainen osallistuja kertoi valitsemansa kuvakortin mukaan, minkälaisella tuolilla omassa työssään istuu juuri tällä hetkellä ja minkälainen näkymä omalta tuolilta avautuu omaan toimintaympäristöön. Seuraavaksi katse käännettiin havaitsemaan, minkälainen näkymä tällä alueella avautuu asiakkaalle. Mitä asiakas saa, mitä hän tarvitsee tai kaipaa? Onko tarjolla työpaikkoja tai koulutusta? Minkälaista elämää hän elää, tai haluaisi elää juuri kyseisellä paikkakunnalla? Mikä sen mahdollistaisi?

Näin tarkastelemalla alkoi muodostua paikkakuntakohtainen kuva erilaisista asiakkaista ja monenlaisista asiakkaiden tarpeista. Seuraavaksi jäsenneltiin ja ryhmiteltiin tarkemmin esiin nousseita asiakastyyppejä mm. henkilön ikäryhmän, koulutuksen, työkokemuksen ja ohjauksen tarpeen mukaan. Vaikkakin jokainen asiakas on oma yksilönsä yksilöllisine tarpeineen, niin yhteisessä keskustelussa erilaiset asiakastyypit löytyivät hyvin helposti.

Asiakkaiden tarpeet ja asiakaspolku hahmottuivat

Työntekijät valitsivat haluamansa asiakastyypit tarkempaan tarkasteluun ja ryhdyimme yhdessä pohtimaan, miten asiakkaita voisi auttaa ja ohjata työllistymään tai kehittämään omaa osaamistaan. Työskentely jatkui Vauhtia uralle -hankkeen hankeasiantuntijoiden kanssa piirtämällä paperille asiakkaan nykytilanne, tarpeet, ja toiveet sekä jäsentämällä kohdat, joissa hän tarvitsee neuvoa ja kohtaa erilaisia ohjaustyöntekijöitä. Pohdimme yhdessä, hyötyisikö asiakas esimerkiksi täsmäkoulutuksista tai muusta lisäkoulutuksesta, joita koulutusorganisaatioina voisimme yhdessä järjestää.

Työpajatyöskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa. Se tarkensi kuvaa, millaisena työtä hakevien arki ja tarpeet ja työllisyyden parissa työskentelevien työ näyttäytyy maakunnassa.

Yhteiskehittäminen jatkuu

Maakuntakierroksen tuloksena verkostomme vahvistuivat ja löysimme konkreettista yhteistä kehitettävää. Saimme tärkeää tietoa siitä, millaisille koulutusteemoille tai -kokonaisuuksille olisi tarvetta maakuntamme eri alueilla. Yhdistäviä asioita, jotka toistuivat jokaisella tapaamisella, olivat mm. juuri ammattiin valmistuneiden nuorten työnhakutaidot, maahanmuuttajataustaisten naisten uramahdollisuudet, ja pitkäaikaistyöttömien puutteelliset digitaidot, joita nykytyöelämässä ja opiskelussa tarvitaan. Yhtenä tunnistettuna ryhmänä nousivat esiin myös korkeasti koulutetut naiset, jotka pohtivat alan tai työpaikan vaihtoa.

Vauhtia uralle -hanke kehittää koulutuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella.

Huhtikuussa 2022 järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa esittelemme yhteistyökumppaneillemme hankkeessa kehitettyä tekoälyä ja jatkamme täsmäkoulutusten kehittelyä yhteistyössä.

Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ryhmärenki. Millä tuolilla istut? -kuvakortit. https://ryhmarenki.fi/milla-tuolilla-istut/

Parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille koulutusasteiden yhteistyönä

Digitalisoituvassa ja monimuotoistuvassa työelämässä osaamisen kehittäminen on tärkeää niin yksilön kuin Pohjois-Karjalan maakunnan yritystenkin näkökulmasta. Yritysten kasvu ja kilpailukyky riippuvat osaajista. Tarvitaan joustavampia koulutuspolkuja koulutusasteiden välille ja työelämän osaamistarpeisiin sopivia opintokokonaisuuksia. Vauhtia uralle -hankkeessa tehdään parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille tiivistämällä Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyötä. Tarjolle on kehitetty uudenlaisia opintojaksoja, joita on pilotoitu vuosien 2020 ja 2021 aikana. Ilmaiset pilottiopintojaksot toteutettiin verkko-opintoina ja lähiopetuksena.

Oivalluksia työelämän vuorovaikutustilanteisiin

Ensimmäisenä pilotoitiin Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojakso marras-joulukuussa 2020. Opintojakso on osa työelämävalmiuksia vahvistavaa koulutustarjotinta. Nykyään jokainen työnantaja haluaa tiimiinsä työntekijän, jolla on hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Tämä vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa. Vastaamme tähän työelämän tarpeeseen tuottamalla koulutusvaihtoehtoja sosiaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja työelämätaitojen kehittämiseen. Työelämävalmiuksia vahvistavan koulutustarjonnan päätavoitteena on edistää työttömänä tai työttömyysuhan alla olevien työllistymistä ja lisätä heidän työelämätaitojaan monesta eri näkökulmasta.

Vuorovaikutus työyhteisössä -opintojaksolla pureudutaan ammatilliseen käyttäytymisen, arvostavan vuorovaikutuksen, toimivan työyhteisön perusperiaatteiden ja haasteellisten sosiaalisten tilanteiden teemoihin. Opintojakson aikana opiskelijat voivat jakaa omia kokemuksiaan vertaiskeskusteluiden kautta. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija oivaltaa, miten hän voisi käyttää omia vuorovaikutustaitojaan työyhteisön jäsenenä ja edustajana ammattimaisesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa opintojakson jälkeen soveltaa tietämystään paremmin erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa. Ensimmäisen pilotin aikana osallistujat olivat aktiivisia verkko-oppitunneilla ja opintojakson teemoista syntyi mielenkiintoista keskustelua.

Ammattiin ja opintoihin tutustumista opintojakson avulla

Uusien kurssien ideointi ja pilotointi jatkui Vauhtia uralle -hankkeessa keväällä 2021. Osana kasvatusalan opintotarjotinta kokeiltiin uutta Minustako sosionomi? -opintojaksoa, joka toteutettiin 15.3.-30.4.2021. Opintojakson suorittaminen oli mahdollista ennen kevään korkeakoulujen yhteishaun päättymistä. Näin osallistujilla oli mahdollisuus saada lisätietoa sosionomikoulutuksesta, erilaisista tutkinnon jälkeisistä työtehtävistä sekä arvioida omia kiinnostuksen kohteitaan ennen mahdollista hakeutumista koulutukseen. Opintojakso oli osallistujille maksuton kuten muutkin opintomme. Ilmoittautuneita oli 20 ja heistä yhdeksän suoritti opintojakson.

Lisäksi suunniteltiin Tarmoa uralle -opintojakso työkyvyn kartoitukseen ja ylläpitämiseen. Opintojakso sisältää yksilöllistä toimintakykykartoitusta ja -mittauksia sekä omien tavoitteiden muodostamista fysioterapian alan ammattilaisen tuella. Opintoihin sisältyy ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn edistämiseksi opiskelijan oman tarpeen ja toiveiden mukaisesti. Aluksi on tarkoituksenmukaista tavata kerran yksilöllisessä lähitapaamisessa, muuten opinnon pystyy suorittamaan itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti. Tarmoa uralle -opintojakson pilotointi oli suunniteltu syksylle 2021, mutta opintojaksoa ei ole vielä toteutettu.

Esimiestyöosaamisen kehittämistä

Myös esimiestyö on kaikkia aloja läpileikkaava teema, ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen on tullut esille useissa osaamiskartoituksissa. Ensimmäinen esimiestyöhön liittyvä koulutus suunnattiin maarakennusalalle. Koulutuksen pilotti ideoitiin ja suunniteltiin marras-tammikuussa, ja opiskelijoiden rekrytointi tapahtui tammikuussa 2021. Koulutus toteutettiin 1.2.-30.4.2021. Maanrakennusalan esimiestyö -koulutuksen sisältöinä olivat esimiestyössä tarvittavat digitaaliset työvälineet ja ohjelmistot, kuten Office, urakka- ja määrälaskennan työkalut ja tietomallit, turvallisuus, valmentava johtaminen ja valmentava työote sekä työoikeudellinen osaaminen.

Opintoihin sisältyi lähipäiviä ja Karelian avoimen amk:n Valmentava johtaminen -verkkokurssi. Lähipäiviä oli yhteensä 20 ja niitä järjestivät Riverian ohella myös Karelia ja UEF. Lähipäivät rytmittivät opiskelua ja toivat tukea sekä mahdollistivat verkostoitumisen. Koulutukseen osallistui 7 maarakennuskoneenkuljettajaa, joista koulutuksen suoritti kokonaan 5 henkilöä. Osallistujien palaute oli erittäin positiivista. Koulutuksesta saatiin hyvin eväitä esimiestyöhön ja myös omien toimintatapojen arviointiin sekä vuorovaikutustaitoihin. Maanrakennusalan esimiestyö -koulutus oli ensimmäinen, jolla testattiin myös digitaalisten osaamismerkkien hyödyntämistä. Digitaalisen osaamismerkin avulla koulutukseen osallistujat voivat tehdä oman osaamisen näkyväksi työmarkkinoilla.

Parempia koulutuspalveluja yrityksiä ja yksilöitä kuunnellen

Koulutuksen toteuttamista koulutusasteiden yhteistyönä jatketaan. Kesäkuussa 2021 järjestettiin vielä yritysfoorumit, joilla alan työnantajat ja Infra Pohjois-Karjala ry esittelivät toiveitaan koulutuksen sisällöksi ensi lukuvuodella toteutettavalle kurssille. Yhteistyöllä saamme osaavia tekijöitä maakuntaan! Pilottien ja foorumien pohjalta kehitystyö jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka. Koulutusasteet ylittävät hyvät käytännöt ja opintojaksokokonaisuudet jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Jokaisella on mahdollisuus osallistua parempien koulutuspalvelujen kehittämiseen. Minkälainen koulutus sinun mielestäsi puuttuu maakunnastamme? Ilmoita ideasi opintojaksoksi hankkeen verkkosivuilla lomakkeen tai avoimen laatikon kautta. Keräämme ideoita vuoden 2022 loppuun saakka.

Täältä löydät tällä hetkellä avoinna olevat koulutukset.


Arto Laaninen, projektiasiantuntija, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Niina Pennanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Satu Saarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Palvelumuotoilun avulla ideat kirkastuvat helmiksi

Kuluvan hankevuoden aikana olemme kokoontuneet useisiin työpajoihin, joissa olemme kehittäneet kolmen koulutusorganisaation yhteisten opintojen palveluprosessia. Avuksi saimme Itä-Suomen yliopiston Sanna Soppelan ja palvelumuotoilun työkalut. Hän on laittanut hanketiimiläisten päänupit työhön tuottamaan uusia ajatuksia, vaihtoehtoja ja ideoita. Prosessi on vielä kesken, mutta uskon, että lopputuloksesta tulee erittäin toimiva.

Hankkeessa on kehitetty palveluprosessia, joka kuvaisi, miten yksilö saisi nopeasti ja joustavasti hankittua lisäosaamista Riverian, Karelian ja UEFin koulutustarjonnasta. Keskiössä on ollut myös uusien tarvelähtöisten koulutuksien luominen.

Palvelumuotoilun avulla on koulutustarjonnan palveluprosessia pystytty kehittämään asiakasystävälliseksi. Palvelumuotoilu antaa kehitystyölle kokonaisvaltaisen lähestymistavan, prosessin, menetelmät ja työkalut. Palvelumuotoilussa hyödynnetään mm. yhteiskehittämistä, luovia menetelmiä, erilaisia visualisointi- ja konkretisointitapoja sekä nopeita testauksia.

Kaikki lähti liikkeelle ongelman määrittelystä. Mitä haluaisimme luoda? Mihin lopputulokseen haluaisimme päästä? Post-it -lappuja kului paljon, kun ideoita kirjoitettiin ylös miltei jokaisessa työpajassa. Kaikkien ideat otettiin huomioon ja ne ovat osa lopputulosta. Tällä hetkellä on palveluprosessin eri vaiheiden testauksen vuoro. Sen jälkeen palaamme jälkeen pohtimaan, miten palveluprosessia voisi kehittää vielä paremmaksi. Palveluprosessi viilautuu kuntoon ensi vuoden aikana. On ollut ilo olla mukana tällaisessa prosessissa.

Satu Saarinen, Karelia-ammattikorkeakoulu